Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n vaaliteemat ikäihmisten oikeuksista
Taustaksi: Ikäihmisten asema ja oikeudet
Timo Airaksinen analysoi kirjassaan Hyvinvointivaltion hylkäämät. Ikääntyneiden hoidon etiikka” (Bazar 2020) vanhuuteen ja ikääntymisen suhtautumista.
” Miksi aikuinen ei ole suostunut ajattelemaan oma vanhuuttaan? Jos olisi ajatellut, vanhainhoidon etiikka ja politikka olisi väistämättä erilaista. Ajatukseni on yksinkertainen: kun ajattelet itseäsi vanhana, pidät huolta vanhoista. Miten muuten kehtaisit vaatia itsellesi hoiva ja hyvinvointia?
Tee toisille, mitä haluat tehtävän itsellesi – tässä tuo etiikan ylivertainen latteus toimii oikein hyvin. Miksi ajatella vanhaa pelkkänä kustannustekijänä? Kuka haluaa olla pelkkä yhteiskunnallinen kustannus? Pelkkä kustannus on toiselta nimeltään vaiva ja vastus, harmi ja ongelma (s. 93 – 94). Mikä tekee vanhuudesta niin erinomaisen omituisen olotilan, ettei sen mahdollisuutta näe omalla kohdallaan. Vanhuus on liian raskas asia ajateltavaksi, emmekä halua kenenkään meitä siitä muistuttavan (s.109).
Yrjö Mattilan on todennut, että oikeus sosiaaliturvaan on ihmisoikeus iästä riippumatta. (https://www.osallisuusmedia.fi/yrjo-mattila-oikeus-sosiaaliturvaan-on-ihmisoikeus/)
Seuraavassa lainaus Mattilan kolumnista: Eduskunnan keskustelussa on tuotu esiin tarve leikata julkisia menoja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Monen puolueen taholta on yhdeksi leikkauskohteeksi esitetty sosiaaliturvaetuuksia. Oikeus sosiaaliturvaan on ihmisoikeus, jota pitäisi suojata sekä Suomen perustuslaki että Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Valitettavasti perustuslain suojaava vaikutus on eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä osoittautunut heikoksi. Valiokunta ei ole kiinnittänyt huomiota leikkausten ihmisoikeusnäkökulmaan, vaikka ihmisoikeussopimukset sitä edellyttäisivät. Sekä Suomen ratifioimat: Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus (TSS-sopimus) että Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja sisältävät oikeuden sosiaaliturvaan ihmisoikeutena ja edellyttävät jäsenmaalta myös sosiaaliturvalta tasoa, joka täyttää sopimusten tason. Sekä YK että Euroopan neuvosto ovat 2000-luvulla toistuvasti huomauttaneet Suomea sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta vaatien korjausta.
Olisi tärkeää, että Suomi noudattaisi niitä sääntöjä, joita se on sopimukset ratifioidessaan sitoutunut noudattamaan. Kysymyshän on ihmisoikeuksista, joita Suomi on ilmoittanut kunnioittavansa ja edellyttänyt sitä myös muilta mailta. Suomen ratifioima Euroopan sosiaalinen peruskirja on sosiaaliturvan oikeutusta määritelleessään selkeäsanainen. Sopimus edellyttää, että leikkauksiin on oltava pätevät perusteet ja oikeutettu tarkoitus ja leikkausten on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa. Taloudelliset ja ideologiset perusteet eivät ole riittäviä eikä mikään säästötoimi saa johtaa perustavaa laatua olevien oikeuksien vähentämiseen. Etuuksien leikkaus ei saa tuottaa köyhyyttä eivätkä etuusjärjestelmiin kohdistuvat muutokset saa missään tapauksessa aiheuttaa tulojen alenemista alle 50 prosenttiin mediaanitulosta tai kohdistua johonkin kansalaisryhmään syrjivällä tavalla. Vähävaraisten kansalaisten kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä, että keskustelua laajennettaisiin ihmisoikeusnäkökulmiin. Kaavailtujen leikkausten sijasta tulisi tulevan hallituksen keskittyä korjaamaan niitä Suomen sosiaaliturvan puutteita, joista sekä YK että Euroopan neuvosto ovat olleet huolissaan.
Vaaliteemat ikäihmisistä ja kysymykset ehdokkaille
Airaksisen ja Mattilan teksteistä voidaan jatkaa konkreettisiin vaaliteemoihin.
Vanhoja ihmisiä täytyy koskea samat ihmisoikeudet kuin nuorempia aina lapsista alkaen. Nykyisin laiminlyödään vanhojen ihmisten perustarpeita terveydenhoidon ja muun hoivan osalta, joten on välttämätöntä lisätä lakiin ikäihmisten subjektiivinen oikeus palvelutarpeen arviointiin ja sen edellyttämiin palveluihin viivytyksittä.
Kysymys ehdokkaalle: Oletko valmis ajamaan vanhuspalvelulakiin ikäihmisten subjektiivisia oikeuksia hoitoon ja hoivaan?
Vanhojen ihmisten tulevaisuutta koskevat odotukset ovat vanhuskielteisessä ilmapiirissä synkät. Siksi vanhuspalvelu- ja sosiaalipalvelulaissa mainittu velvollisuus nimetä omatyöntekijä on erityisen tärkeä, jotta vanhojen ja heidän omaistensa epätietoisuus vähentyisi. Ainakin terveyden ja sairauksien hoidon oma yhteyshenkilö olisi hyvin tärkeä tuki kotona asuvien vanhojen ihmisten kannalta.
Kysymys ehdokkaalle: Huolehditko siitä, että oma hyvinvointialueesi panee toimeen omahenkilön nimeämisen kaikille yli 80-vuotiaille.
Suomessa on paljon yksin asuvia vanhoja ihmisiä. Monet heistä on ns. maanhiljaisia. Heidän saamisensa sosiaali- ja terveydenhoidon piiriin edellyttää etsivän vanhustyön kehittämistä ja vakinaistamista osaksi vanhussosiaalityötä. Etsivän vanhustyön avulla voidaan tunnistaa ikääntyneitä, jotka hyötyisivät kunnan, hyvinvointialueen tai kolmannen sektorin palveluista.
Kysymysehdokkaalle: Huolehditko siitä, että omalla hyvinvointialueellasi tehdään etsivää vanhustyötä?
Suomessa on vahva hype ja usko, että netti ja sähköiset palvelut ovat kaikille toimivia ja mahdollisia käyttää. Näin ei ole. Suuri joukko vanhoja ihmisiä ei voi tai osaa käyttää nettiä ja älypuhelinta. Esteettömyyttä tulee lisätä myös puhelinrobotti- ja digipalvelujen osalta. Sen lisäksi sähköisiin palveluihin tunnistautumiseen liittyy vakavia ongelmia. Tähän tarvitaan pikaisia ratkaisuja.
Kysymysehdokkaalle: Miten aiot tehdä, etteivät ikäihmiset jää syrjään yhteiskunnan palveluista ja ilman heille kuuluvaa hoitoa ja hoivaa.
Pula ikäihmisten palveluasumispaikoista on huutava. THL:n/STM:n aikoinaan esittämät oletukset kotona pärjäävistä ikäihmisistä olivat epärealistia. Nyt tarvitaan nopeasti lisää palveluasumispaikkoja kaikille hyvinvointialueille.
Kysymys ehdokkaalle: Miten sinun mielestäsi pitäisi tehdä, jotta saataisiin nopeasti lisää palveluasuntoja?
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueiden toteutettaviksi on suuri määrä palvelurakennuksia jäämässä vaille käyttöä, kun trendinä on uudisrakentaminen. Se on usein yksityisen sektorin rakentamista, johan vielä liittyy myös yksityinen palvelujen tuottaminen. Kuitenkin kestävä kehityskin edellyttäisi toimivien tilojen käyttöä.
Kysymys ehdokkaalle: Oletko valmis huolehtimaan siitä, että hyvinvointialueellasi säilytetään toimivat tilat käytössä uudisrakentamisen sijaan. Lähipalvelut ovat parasta palvelua.
Hyvinvointialueiden edellytetään järjestävän merkittävän osa palveluista omana tuotantona. Ajatuksena on se, että hoiva ja hoito eivät voi olla kauppatavaraa.
Kysymys ehdokkaalle: Kuinka varmistat sen, että vanhojen hoidosta tule ei ole pelkkää hoivabisnestä?
Omaishoitajaliiton tavoitteena on omaishoidon tuen yhdenvertainen saatavuus sekä riittävät, saavutettavat ja laadukkaat palvelut. Niissä edellytetään a. omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön uudistamista, joka varmistaa omaishoitolain yhdenmukaisen toimeenpanon hyvinvointialueilla, b. riittäviä palveluja, mm. omaishoitotakuuta, c. omaishoidon tuen palkkioiden nostamista vastaamaan vähintään Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma esitystä. (https://omaishoitajat.fi/omaishoitajaliitto/vaikuttamistyo/vaalit/)
Kysymys ehdokkaalle: Mikä olisi tärkein keino tukea omaishoitajia?
Palvelutarpeen arviointi on keskeinen menetelmä, jolla ikääntyneiden ihmisten tarvitsevat palvelut mitoitetaan. THL:n lanseerama RAI mittari tulee pakolliseksi kaikkialla. Se voisi ainakin periaatteessa yhdenmukaistaa palvelutarpeen arviointia koko maassa.
Kysymys ehdokkaalle: Olisitko valmis ajamaan yhtenäisiä koko Suomea koskevia kriteerejä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsyyn. (esim. RAI mittarilla määriteltyjä).
Leave a Reply