{"id":624,"date":"2016-04-03T21:00:48","date_gmt":"2016-04-03T19:00:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hyvinvointivaltio.fi\/?p=624"},"modified":"2016-04-03T21:00:48","modified_gmt":"2016-04-03T19:00:48","slug":"vuosikokousalustukset-2016-raija-julkunen-ja-kaarina-kailo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/?p=624","title":{"rendered":"Vuosikokousalustukset 2016: Raija Julkunen ja Kaarina Kailo"},"content":{"rendered":"

Raija Julkunen, dosentti, lehtori emerita
\nHOIVAPOLITIIKKA T\u00c4N\u00c4\u00c4N: Viime vuosikymmenten trendi kehittyneiss\u00e4 maissa on ollut hoivan siirtyminen naisten yksityisasiasta yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi kysymykseksi. Hoiva on muodostanut erityisesti pohjoismaisen, modernin hyvinvointivaltion ytimen. Milt\u00e4 hoivapolitiikan tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Alustuksessa kysyt\u00e4\u00e4n, millaisia hiipivi\u00e4 muutoksia hoivassa on k\u00e4ynniss\u00e4 ja millaisia seurauksia niist\u00e4 on.<\/span><\/p>\n

\n

Kaarina Kailo, dosentti, Oulun kaupunginvaltuutettu
\nTOISENLAINEN IHMISKUVA JA POLITIIKKA OVAT MAHDOLLISIA, Huolenpito- ja lahjatalouden visioita.<\/p>\n

T\u00c4SS\u00c4 SEURAAVAKSI RAIJA JULKUSEN ALUSTUKSEN KESKEISET ASIAT JULKUSEN KIRJAAMINA JA NIIDEN J\u00c4LKEEN LINKKI KAARINA KAILON ESITYKSEN \u00c4\u00c4NINAUHOITTEESEEN. Olkaa hyvat<\/p>\n

Raija Julkunen. 4.3.2015<\/span><\/p>\n

Hoivapolitiikka t\u00e4n\u00e4\u00e4n \u2013 edelleen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hyvinvointivaltion varassa? <\/span><\/p>\n

* <\/span>Hoivan lankeaminen naisille<\/b><\/i><\/span> on keskeinen osa vallitsevaa sukupuolij\u00e4rjestyst\u00e4 ja sukupuolen mukaista ty\u00f6njakoa<\/span><\/p>\n

* Hoivan on nostanut n\u00e4kyv\u00e4ksi ja teoretisoinut naistutkimus. Hoiva oli 1970- ja 80-luvun brittil\u00e4isen ja skandinaavisen naistutkimuksen iso kysymys. Se heijasti ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 realiteetteja, sit\u00e4 ett\u00e4 juuri naiset tekiv\u00e4t hoivaty\u00f6n, paljolti palkatta kodeissa ja perhesuhteissa. Hoiva alettiin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 avuttomiin vanhuksiin, vammaisiin, sairaisiin ja lapsiin kohdistuvana \u201dp\u00e4\u00e4n, k\u00e4den ja syd\u00e4men ty\u00f6n\u00e4\u201d, <\/span>v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ty\u00f6n\u00e4<\/i><\/span> el\u00e4m\u00e4n ja arjen yll\u00e4pit\u00e4miseksi. <\/span><\/p>\n

* Samalla tuotiin esiin se, miten hoivavastuu rajoittaa naisten el\u00e4m\u00e4\u00e4, mm<\/span>. pakotetun altruismin<\/i><\/span> k\u00e4sitteell\u00e4: naiset el\u00e4m\u00e4ntilanteissa, joissa he eiv\u00e4t voineet valita muuta kuin l\u00e4heisen, mahdollisesti hyvin sitovan ja kuormittavan hoivan. * Kulttuurisesti <\/span>hoivaa ja naiseutta on m\u00e4\u00e4ritelty samanlaisin laaduin<\/i><\/span>, naiset on konstruoitu luonnostaan hoivaaviksi, l\u00e4mpimiksi, tunteviksi; my\u00f6s ihmisruumiillisuus kaikessa intiimisyydess\u00e4\u00e4n on m\u00e4\u00e4ritelty naisille sopivaksi; mutta hoivaa<\/span> on analysoitu my\u00f6s likaisena ja raskaana ty\u00f6n\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

* Kari Waerness (1977) kutsui naisten kodeissa tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi hyvinvointivaltioksi, jota ilman mik\u00e4\u00e4n hyvinvointivaltio ei voisi antaa lupausta pit\u00e4\u00e4 kaikista huolta<\/span><\/span><\/p>\n

* \u201dNaiset el\u00e4m\u00e4n rappusilla\u201d; lasten ja vanhusten tai vaikeasti sairaiden hoivassa tunteet ja kokemukset ovat erilaisia; edelliseen liittyy kasvu ja kehitys, j\u00e4lkimm\u00e4iseen my\u00f6s k\u00e4rsimys, suru ja luopuminen <\/span><\/span><\/p>\n

* C<\/span>are<\/i><\/span> k\u00e4\u00e4ntyy suomeksi my\u00f6s <\/span>huolenpidoksi, huolehtimiseksi ja v\u00e4litt\u00e4miseksi<\/i><\/span>. <\/span>Ethics of caring <\/i><\/span>tai <\/span>hoiva- ja vastuurationaalisuutta <\/i><\/span>on tarjottu vaihtoehtoiseksi eettiseksi normistoksi \u2013 ansion, ansaitsemisen, riippumattomuuden tai kilpailun etiikalle. * Feministisen ajattelun ja naisliikkeiden sis\u00e4ll\u00e4 erilaisia suhteita hoivan naissukupuoleen: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 hoiva, eritoten palkaton hoiva on n\u00e4hty naisten alistamisen ja ulossulkemisen v\u00e4lineen\u00e4; toisaalta erityisesti maternalistinen ja naiskeskeinen feminismi ovat ylist\u00e4neet naista, synnytt\u00e4mist\u00e4, \u00e4itiytt\u00e4, reproduktiota ja hoivaa, naisen eroa miehest\u00e4<\/span><\/p>\n

* taloudellisesti naisen ja palkattoman hoivan liitto nojaa (ideaalisesti) miesel\u00e4tt\u00e4jyydelle > naisten taloudellinen riippuvuus <\/span><\/p>\n

* <\/span><\/span>care<\/i><\/span><\/span> tuntuu toimivan englanniksi, mutta hoiva (suomeksi) her\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4rtymyst\u00e4 naisissa, naisj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja sosiaalialalla. Kuulostaa ep\u00e4ammatilliselta? * Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 hoivan k\u00e4site on omaksuttu laajasti (esim. hoivapalvelut, hoivapolitiikka, hoivasektori, hoivayritys, hoivakoti, hoivataide, hoivamenot), toisaalta sit\u00e4 vieroksutaan ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hoitoa silloinkin kun ei ole kysymys sairaanhoidosta (nursing) (l\u00e4hihoitaja, p\u00e4iv\u00e4hoito)<\/span><\/span><\/p>\n

Hoivan yhteiskunnallistuminen eli siirtym\u00e4 yksityisasiasta yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi ja modernin hyvinvointivaltion, erityisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ytimeksi<\/b><\/i><\/span><\/span> * Viime vuosikymmenten trendi kehittyneiss\u00e4 maissa on ollut; naisilla on ollut erityinen rooli t\u00e4ss\u00e4kin: sosiaali- ja terveys, hoiva, kasvatus jne. ovat olleet politiikassa erityist\u00e4 naisten vaikuttamisen ja osaamisen aluetta. . <\/span><\/span><\/p>\n

* Muutoksen t\u00e4rke\u00e4 taustavoima < naisten tulo ty\u00f6markkinoille ja naisten muodostaman ilmaisen hoivaresurssin kutistuminen; sukupuolten tasa-arvo; * (Julkiset) hoivapalvelut ovat laajentaneet naisten ammatillisia mahdollisuuksia ja tasa-arvoistaneet naisten ja miesten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ty\u00f6markkinoille ja yhteiskuntael\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/span><\/span><\/p>\n

* Samalla julkisten tai julkisesti rahoitettujen hoivapalvelujen rakentuminen naissukupuolelle on s\u00e4ilynyt <\/span><\/span><\/p>\n

* Kun hoivasta tulee poliittinen kysymys, osa kansalaisuutta, esityslistalle nousevat <\/span>oikeus hoivaan, oikeus hoivata ja oikeus olla hoivaamatta <\/b><\/i><\/span><\/p>\n

* Sosiaalipolitiikassa n\u00e4iden turvaamiseksi on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 <\/span>palvelut ja raha<\/i><\/span> (\u00e4itiys-, isyys- ja vanhempainrahat ja -vapaat; koti- ja omaishoidon tuet ym.); toiset \u201drahat\u201d ovat sukupuolen mukaisia (\u00e4itien ja isien rahat), toiset muodollisesti sukupuolineutraaleja (vanhempainvapaa; lasten kotihoidon tuki, omaishoidon tuki); muodollisesti sukupuolineutraalit, etenkin kh-tuki, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t naisten k\u00e4ytt\u00e4miksi<\/span><\/p>\n

* Lis\u00e4ksi ty\u00f6markkinoilla ja ty\u00f6paikoilla sovittavat ty\u00f6ntekij\u00e4l\u00e4ht\u00f6iset ty\u00f6aikajoustot (liukuva ty\u00f6aika, et\u00e4ty\u00f6, ty\u00f6ajan lyhent\u00e4minen) <\/span><\/p>\n

* On kysytt\u00e4v\u00e4, <\/span>millaisia seurauksia hoivan tarvitsijoille ja antajille on palvelun, rahan ja ty\u00f6aikajoustojen tarjoamisella on?<\/i><\/span> * Kehittyneen hyvinvointivaltion oloissa rahaa (<\/span>cash for care<\/i><\/span>) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kannustimena sille, ett\u00e4 kansalaiset eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4isi julkista palvelua, vaan tarjoaisivat hoivan itse; my\u00f6s tunnustavat palkattoman hoivaty\u00f6n ja sen yhteiskunnallisen merkityksen. * Palvelun ja rahan suhde, my\u00f6s palvelua korvaavan rahan tason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen = sosiaalipoliittisesti mutkikas kysymys, jota Jorma Sipil\u00e4 on pohtinut vuosikymmeni\u00e4<\/span><\/p>\n

* <\/i><\/span>Hoiva- eli sosiaalipalveluja koskevat lait<\/b><\/i><\/span> m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t yleens\u00e4 kunnan velvollisuuden j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tarvittavat palvelut; lis\u00e4ksi <\/span>perustuslaki<\/b><\/i><\/span> lupaa jokaiselle \u201dihmisarvoisen el\u00e4m\u00e4n kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n toimeentulon ja huolenpidon\u201d * toimentulotuen tulkitaan toteuttavan oikeuden \u201dv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n toimeentulon\u201d; sen sijaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n huolenpidon m\u00e4\u00e4rittely on horjuvampaa * perustuslaki (oikeudet vuodesta 1994) ei ilmiselv\u00e4sti ole taannut sen enemp\u00e4\u00e4 ihmisarvoista toimeentuloa kuin hoivaa; se tarjoaa kuitenkin valituskanavan<\/span><\/p>\n

* <\/span>Hoiva-oikeudet ovat kehittyneet ep\u00e4tasaisesti<\/b><\/i><\/span>; pienten lasten vanhemmille taataan sek\u00e4 oikeus hoivata kokoaikaisesti (\u00e4itiys-, isyys-, vanhempainrahat, kotihoidon tuki) ett\u00e4 oikeus olla hoivaamatta kokoaikaisesti (vanhempien oikeus lapsen p\u00e4iv\u00e4hoitoon) * Vanhoilla ja heid\u00e4n l\u00e4heisill\u00e4\u00e4n on heikommat oikeudet; pidet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 luonnollisempana sit\u00e4, ett\u00e4 omaiset hoitavat ja vanhuspolitiikan tulevaisuus rakentuu ratkaisevasti sen varaan * Voi kysy\u00e4, miksi vanhojen hoiva on niin eri asia kuin elatus; sosiaaliturvan idea on jakaa ja vakuuttaa kollektiivisesti ep\u00e4tasan jakautuvia riskej\u00e4; apua ja hoitoa tarvitsevat puolisot ja vanhemmat ovat juuri t\u00e4llainen sattumanvaraisesti jakautuva \u201driski\u201d; silti pidet\u00e4\u00e4n luonnollisena, ett\u00e4 omaiset vastaavat ; sen sijaan sukupolvien v\u00e4lill\u00e4 ei Suomessa elatusvastuuta * v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 taustalla on kulttuurinen syv\u00e4virta eli naisten (\u00e4itien, tyt\u00e4rten, puolisojen) antaman hoivan luonnollisuus my\u00f6s ansioty\u00f6n ohella; <\/span>hyvinvointivaltio lupaukset nojaavat edelleen tai jopa kasvavassa m\u00e4\u00e4rin \u201dn\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle hyvinvointivaltiolle<\/b><\/i><\/span>\u201d <\/span><\/p>\n

Lasten p\u00e4iv\u00e4hoito <\/b><\/i><\/span><\/span><\/p>\n

* <\/b><\/i><\/span><\/span>lasten p\u00e4iv\u00e4hoidon historiaa<\/span><\/span> <\/b><\/i>luonnehtivat koti- vs p\u00e4iv\u00e4hoidon sek\u00e4 piilev\u00e4mmin sosiaalipolitiikan tai sosiaalihuollon vs varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan j\u00e4nnite <\/span><\/span><\/p>\n

* P\u00e4iv\u00e4hoitolakia (1973) s\u00e4\u00e4dett\u00e4ess\u00e4 vastakkain p\u00e4iv\u00e4hoito- ja \u00e4idinpalkkarintamat; p\u00e4iv\u00e4hoitolaki < nais- ja tasa-arvoliikkeet, sukupuolten ja sosiaalinen tasa-arvo, lastensuojelu, v\u00e4est\u00f6politiikka, ty\u00f6nantajat <\/span><\/span>* Nuo rintamat pyrkiv\u00e4t uusiutumaan v\u00e4h\u00e4n aina uudestaan; niill\u00e4 on rakenteellinen ja ideologinen tausta * lapsikompromissi 1984 (alle 3-v p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeus <\/span>+ <\/span><\/sup> kotihoidon tuki) > seurauksena ( Jorma Sipil\u00e4 ym.: Rakastettu ja vihattu lasten kotihoidon tuki; Onko kh-tuki naisansa, naisten luovuttamaton oikeus vai pragmaattinen arkiel\u00e4m\u00e4n helpottaja? * pohjoismainen integroitu malli: universaali ja inklusiivinen: kaikki yhteiskuntaluokat, eri ik\u00e4iset lapset, erityist\u00e4 tukevat tarvitsevat * sittemmin p\u00e4iv\u00e4hoidon\/varhaiskasvatuksen puolesta ovat puhuneet (Euroopassa) my\u00f6s sosiaalisen investoinnin idea = varhainen investointi lasten kognitiivisiin, sosiaalisiin ja emotionaalisiin kykyihin , samoin lapsik\u00f6yhyys (\u00e4itien ansioty\u00f6 l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4) ja korkean ty\u00f6llisyyden tavoite * <\/span>Barcelonan huippukokouksessa<\/i><\/span> (2002) hyv\u00e4ksytyt tavoitteet: p\u00e4iv\u00e4hoidon tai esikoulun piiriss\u00e4 tulisi vuonna 2010 olla alle 3-vuotiaista kolmasosa (33 %) ja 3-vuotiaista kouluik\u00e4isiin 90 prosenttia lapsista. Suomi tavoitteiden alapuolella. * <\/span>Suomen p\u00e4iv\u00e4hoitoparadoksi<\/i><\/span>: pohjoismainen p\u00e4iv\u00e4hoidon malli, subjektiivinen oikeus; maine naisten (kokoaikaisen) ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin maana; silti osallistuminen p\u00e4iv\u00e4hoitoon on kv vertailussa v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 tai keskinkertaista * v. 2010, 0\u20135 -vuotiaat: Tanska 82 %, Norja ja Islanti 75 %, Ruotsi 74 %, Suomi 50 % * alle 1-vuotiaista Tanska 17 %, Islanti 7 %, Norjassa 4 %, Suomi 1 % (Ruotsi et) * mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4: kotihoidon tuki, joka on moraalinen ja taloudellinen insentiivi olla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoitoa, mutta miksi se on juuri Suomessa niin suosittu? * Ei tunnu uskottavalta, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoidon laatu olisi ratkaisevasti heikompaa, maksut korkeammat, \u00e4itien ty\u00f6markkina-asema heikompi tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kire\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja ep\u00e4varmempaa kuin muualla. Jokin syvempi \u00e4idinhoivan ideaali? Instituution (kh-tuki) kyky luoda k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kuntansa ja kannatuksensa? <\/span><\/p>\n

* p\u00e4iv\u00e4hoidosta varhaiskasvatukseen; lain ensimm\u00e4inen vaihe voimaan 2015; m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n lapsen oikeus varhaiskasvatukseen: siirtym\u00e4 sosiaalisesta (sosiaalipalvelu, STM + THL) > pedagogiseen (kasvatuspalvelu, OPM + Opetushallitus): muuttuiko mik\u00e4\u00e4n? <\/span><\/p>\n

Vanhushoiva<\/b><\/i><\/span><\/p>\n

* pitk\u00e4 historia vaivaishoidosta ja kunnalliskodeista modernin hyvinvointivaltion ytimeen; sosiaalihuollon uudistamisen ja eriytymisen historiaa; palvelujen luomisen ja rajoittamisen sek\u00e4 huolen historiaa <\/span><\/p>\n

* Vanhustenhuoltotoimikunta (mietint\u00f6 1974) arvioi erillisen vanhustenhuoltolain tarvetta. <\/span> Erillist\u00e4 lakia ei t\u00e4ll\u00f6in syntynyt; sen sijaan periaatteet \u2013 avuntarpeen ennaltaehk\u00e4isy, henkil\u00f6n omatoimisuuden edist\u00e4minen, vanhusten itsen\u00e4inen selviytyminen kotona \u2013 kertovat, miten samoja asioita viimeiset nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta on tavoiteltu; itse asiassa siirtym\u00e4 laitoksista avohoitoon oli asetettu tavoitteeksi jo 1960-luvulla eri yhteyksiss\u00e4 (mm. sairausvakuutus) <\/span><\/p>\n

* omaishoidon virallistaminen alkoi 1980-luvun alussa; omaishoidon tuki on ollut lakis\u00e4\u00e4teinen sosiaalipalvelu vuodesta 1993; vuonna 2006 tuli voimaan erillinen laki omaishoidon tuesta<\/span> ja kansallinen kehitt\u00e4misohjelma on tehty vuosiksi 2014-2020. <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

* <\/span>1990-luvun lama<\/b><\/i><\/span> vauhditti rakennemuutosta laitoksista \u201dkevyempiin asumisratkaisuihin\u201d (palvelutalot); palvelut supistuivat, kotipalvelun ideologia muuttui > saajam\u00e4\u00e4r\u00e4 supistui rajusti ja kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) alettiin suunnata \u201dhuonokuntoisista huonokuntoisimmille\u201d + kotihoidon pirstominen ja osittaminen<\/span><\/p>\n

* Stakesin tutkijoiden mukaan huolestuttavaa oli \u201dkotihoidon jatkuva v\u00e4hent\u00e4minen jopa huonokuntoisilta asiakkailta sek\u00e4 laitosten kiire ja siit\u00e4 aiheutuva henkil\u00f6st\u00f6n kuormittuminen ja hoidon laadun heikkeneminen\u201d<\/span><\/p>\n

* huoli vanhuksista oli suuri; kansalaiskeskustelu ja liikkeet > Stakes avasi 1998 avoimen kansalaiskanavan eli vanhuspuhelimen <\/span><\/p>\n

* palautteen nojalla kansalaisten h\u00e4t\u00e4 oli syv\u00e4; alan ty\u00f6ntekij\u00f6iden palautteessa kuulsi uupumus ja toivottomuus. Edelleen Stakesin tutkijoita siteeraten: \u201dS\u00e4\u00e4st\u00f6jen armottomuus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden kuurous ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten tarpeille sek\u00e4 h\u00e4mmensi ett\u00e4 her\u00e4tti aggressiivisia tunteita\u201d.<\/span><\/p>\n

* lamavuosikymmenen j\u00e4lkeen vanhuspolitiikka ja vanhuspalvelut ovat jatkaneet samalla polulla, osin uusin aktiivisen kansalaisuuden, kuluttajuuden ja valinnanvapauden ideoin ryyditettyn\u00e4<\/span><\/p>\n

* suuri linja 2000-luvulla ovat olleet (edelleen) laitoshoidon ja pitk\u00e4aikaishoidon supistuminen, kotihoidon ja tukipalvelujen tiukempi kohdentaminen ja niukentaminen, yksityisten tuottajien (j\u00e4rjest\u00f6jen ja yritysten), merkityksen kasvu, hoivan markkinoistuminen sek\u00e4 omaishoidon roolin kasvu ja omaishoidon virallistaminen <\/span><\/p>\n

* THL:n selvitysten (2014) valossa poliittisten tavoitteiden mukainen rakennemuutos on ollut h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n nopeaa ja kiihtynyt vuoden 2008 j\u00e4lkeen < talouskriisi? uudet laatusuositukset?<\/span><\/p>\n

* Vuoden 2008 j\u00e4lkeen ainoa kasvava on omaishoidossa olevien m\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

* Hoivasta on tullut bisnest\u00e4: vanhushoiva ja lastensuojelu ovat pisimm\u00e4lle yksityistetyt palvelut <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

** Teppo <\/span><\/span><\/span>Kr\u00f6gerin ja Anu Leinosen (2012) mukaan vuosien 1990\u20132010 muutos toteutui salamyhk\u00e4isesti ilman kunnollista poliittista debattia tai lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutosta eik\u00e4 sit\u00e4 olisi voitu toteuttaa ilman omaisten ja l\u00e4heisten antaman avun per\u00e4lautaa<\/span><\/span><\/p>\n

* 2010- luvulla <\/b><\/i><\/span>toivo asetettiin <\/span>vanhuspalvelulakiin<\/b><\/i><\/span> (voimaan 2013) * siit\u00e4 tuli kiistelty, h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 ja sosiaalialan kent\u00e4n silmiss\u00e4 abstrakti * <\/span>THL:n tutkijoita siteeraten: py<\/span><\/span>rkimys oli muokata kunnan palvelurakenteita niin, ett\u00e4 pitk\u00e4aikainen hoito ja huolenpito voitaisiin toteuttaa p\u00e4\u00e4osin kotona tai kodinomaisissa asuinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. * Teppo Kr\u00f6ger (2014) kutsuu sit\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isreformiksi (kuten my\u00f6s sosiaalihuoltolain uudistusta), jonka \u201d<\/span><\/span><\/span>kukaan ei ole olettanutkaan tuovan n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kohennusta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tai palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien asemaan\u201d * lain s\u00e4\u00e4t\u00e4misen j\u00e4lkeen sit\u00e4 on peruutettu s\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja kuntien normien purkamisen merkeiss\u00e4 <\/span><\/p>\n

* vanhusten kesken paljon eriarvoisuutta riippuen omista ja l\u00e4heisten resursseista <\/span><\/p>\n

* Vanhushoiva on t\u00e4ynn\u00e4 ep\u00e4kohtia ja huolta t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin, 2010-luvulla * monet <\/span>omaiset<\/b><\/i><\/span> <\/b>kokevat heille annetun vastuun liian suureksi. Heikki ja Kirsi Hiilamo ovat nimenneet kirjansa nimell\u00e4 <\/span>Hoivataistelu<\/b><\/i><\/span> (2015<\/b><\/span>). He kysyv\u00e4t, onko hoivan pakko olla sellaista taistelua, jollaiseksi omien vanhempien, puolisoiden tai vaikeasti sairaiden lasten hoiva usein kuvataan: taistelua palveluista, taistelua muiden hoivaajien ja hoivattavan kanssa, taistelua oman jaksamisen kanssa<\/span><\/p>\n

* suurin huolen kohde (ainakin julkisessa keskustelussa) on 2010-luvulla siirtynyt laitoksissa asuvista <\/span>kotona asuvien heitteillej\u00e4tt\u00f6\u00f6n<\/b><\/i><\/span>; <\/span><\/p>\n

* annettua palvelua, kotipalvelun ty\u00f6ntekij\u00f6iden pikak\u00e4yntej\u00e4 ei voi kutsua hoivaksi, hoivan tarvitsijan tilanteeseen samastuvaksi p\u00e4\u00e4n, k\u00e4den ja syd\u00e4men ty\u00f6ksi * hoivan ideaaliin palvelua ei ole tapana suhteuttaa, muitta kun perustuslain ja vanhuspalvelulain lupaukset ihmisarvoisesta tai arvokkaasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 eiv\u00e4t realisoidu, vanhusten palveluista valitetaan ja kannellaan yh\u00e4 useammin > eduskunnan oikeusasiamies on aloittanut helmikuussa 2016<\/span> valtakunnallisen selvityksen vanhusten kotihoidon puutteista<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

* voiko tuoda muutosta? mik\u00e4 on painostuksen ja perustuslaissa luvattujen oikeuksien voima? <\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Naiset n\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 hoivavaltiona <\/b><\/i><\/span><\/span><\/span><\/p>\n

* Hoivan suuri sukupuolirakenne ja sukupuolinen ty\u00f6njako ovat s\u00e4ilyneet h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n samoina vuosikymmenten l\u00e4pi, olipa kysymys perheiss\u00e4, vapaaehtoisena tai ty\u00f6markkinoilla teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 hoivaty\u00f6st\u00e4. <\/span><\/p>\n

* TK:n <\/span>Naiset ja miehet Suomessa 2014<\/i><\/span> esitt\u00e4\u00e4 miesten ja naisten kymmenen yleisint\u00e4 ammattialaa. Palkansaajanaisten yleisin ammatti on <\/span>hoivapalvelujen ja terveydenhuollon ty\u00f6ntekij\u00e4t<\/i><\/span> (siis ty\u00f6ntekij\u00e4tasoiset ammatit, kuten l\u00e4hi-, perus-, lasten-, mielenterveys- ja kodinhoitaja). Naisten osuus n\u00e4iss\u00e4 ammateissa v 2012 oli 93 %. (164\u00a0000n, 13\u00a0000 m) Miesten yleisin ammatti oli kuljetusty\u00f6ntekij\u00e4, ja n\u00e4ist\u00e4 miehi\u00e4 oli 96 %. (111\u00a0000n, 5\u00a0000 n)<\/span><\/p>\n

* Superin j\u00e4senist\u00e4 94,5 % on naisia. Viime vuosina miesten osuus <\/span>l\u00e4hihoitajakoulutuksessa<\/i><\/span> on noussut. Superin j\u00e4senist\u00f6ss\u00e4 miesten osuus (2014: 5,5 %) on kaksinkertaistunut kymmeness\u00e4 vuodessa. <\/span><\/p>\n

* <\/span>Perheiss\u00e4 ja yksityisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, <\/i><\/span>isien<\/span> <\/i>hitaasti kasvava osuus<\/span> <\/i>perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 * asiaan voitaisiin vaikuttaa perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, mutta vaatimus tasaisemmasta jaosta t\u00f6rm\u00e4\u00e4 vaatimukseen \u201dperheen\u201d valinnanvapaudesta ja k\u00e4sitykseen \u00e4idin ja lapsen luonnollisesta yhteydest\u00e4<\/span><\/p>\n

* sukupuolirakenne repeillyt enemm\u00e4n <\/span>omaishoidossa<\/i><\/span>; miesten osuus omaishoitajista on noin 30 %, ja osuus ollut pieness\u00e4 kasvussa. Pitkiss\u00e4 avioliitoissa niin miehet kuin naiset tarttuvat puolison hoitoon, kun sellainen tilanne tulee vastaan; n<\/span>oin puolet omaishoitosopimuksen tehneist\u00e4 hoitaa puolisoaan (2012).<\/span><\/span><\/p>\n

* hoivan sukupuolistumista voi pit\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisena ongelmana<\/b><\/i><\/span> * sellainen yhteiskunta, jossa niin naiset kuin miehet kantavat vastuun hoivasta, on oikeudenmukaisempi, toimivampi ja onnellisempi<\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 nyt 2016- <\/b><\/i><\/span><\/p>\n

* Juha Sipil\u00e4n hallituksen ohjelma on selv\u00e4sti familistinen<\/span><\/p>\n

* vanhushoivassa luvataan panostaa perhe- ja omaishoitoon; sen sijaan vanhuspalvelulain velvoitteista ja resursseista ollaan nipist\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/span><\/p>\n

* lasten p\u00e4iv\u00e4hoito\/ varhaiskasvatus on joutunut leikkuriin: subjektiivinen oikeus rajataan osa-aikaiseksi, palvelumaksuja korotetaan, ryhm\u00e4kokoa suurennetaan, esikoululaisten ja koululaisten iltap\u00e4iv\u00e4hoidon normia v\u00e4ljennet\u00e4\u00e4n \u2013 p\u00e4iv\u00e4hoidon laadusta ja j\u00e4rjestelyst\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n houkuttelevaa <\/span><\/p>\n

* kun hallitus leikkaa monista sosiaalietuuksista, niin lasten kotihoidon tuen tasosta tai kestosta ei leikata <\/span><\/p>\n

* sukupuolten tasa-arvoa ei maita hallitusohjelman tavoitteena; tosin tasa-arvo-ohjelmaa on alettu julkisen kohun my\u00f6t\u00e4 (?) valmistella <\/span><\/p>\n

* tilanne muistuttaa 1990-luvun laman katalysoimaa sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon takaiskua ja familistista k\u00e4\u00e4nnett\u00e4<\/span><\/p>\n

LOPUKSI LINKKI KAARINA KAILON LAHJATALOUS ALUSTUKSEN \u00c4\u00c4NINAUHOITUKSEEN, JOKA ON TEHTY BAMBIUSERILLA. ESITYSKALVOJA EI KUVATTU.<\/span><\/span><\/p>\n

http:\/\/bambuser.com\/v\/6146934<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raija Julkunen, dosentti, lehtori emerita HOIVAPOLITIIKKA T\u00c4N\u00c4\u00c4N: Viime vuosikymmenten trendi kehittyneiss\u00e4 maissa on ollut hoivan siirtyminen naisten yksityisasiasta yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi kysymykseksi. Hoiva on muodostanut erityisesti pohjoismaisen, modernin hyvinvointivaltion ytimen. Milt\u00e4 hoivapolitiikan tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Alustuksessa kysyt\u00e4\u00e4n, millaisia hiipivi\u00e4 muutoksia hoivassa on k\u00e4ynniss\u00e4 ja millaisia seurauksia niist\u00e4 on.<\/p>\n

Kaarina Kailo, dosentti, Oulun kaupunginvaltuutettu TOISENLAINEN IHMISKUVA […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","odd"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=624"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":627,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions\/627"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}