{"id":50,"date":"2009-12-04T08:56:45","date_gmt":"2009-12-04T06:56:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hyvinvointivaltio.fi\/?p=50"},"modified":"2010-01-23T14:08:54","modified_gmt":"2010-01-23T12:08:54","slug":"120-euron-lisaa-tyomarkkinatukeen-arviointia-vapaus-valita-toisin-aloitteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/?p=50","title":{"rendered":"120 euron lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinatukeen Arviointia vapaus valita toisin aloitteesta"},"content":{"rendered":"<p>Jouko Kajanoja: 3.12.2o09<\/p>\n<h1>120 euron lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinatukeen<\/h1>\n<p>Arviointia vapaus valita toisin liikkeen aloitteesta<\/p>\n<h1>Mit\u00e4 120 euron lis\u00e4ys merkitsee?<\/h1>\n<p>120 euron ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusp\u00e4iv\u00e4rahan\/ty\u00f6markkinatuen korotus maksaisi noin 150 milj. euroa julkiselle taloudelle vuositasolla ilman perusp\u00e4iv\u00e4rahan ja ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahan v\u00e4lisen kytk\u00f6ksen poistoa. T\u00e4m\u00e4 on netto, jossa on otettu huomioon verotulojen kasvu sek\u00e4 asumis- ja toimeentulotukimenojen v\u00e4heneminen ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahan nousun seurauksena. Sin\u00e4ns\u00e4 korotus lis\u00e4isi ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahamenoja vajaat 300 milj. euroa, mutta l\u00e4hes puolet tulisi siis takaisin julkiselle taloudelle lis\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 verotuloina ja v\u00e4hentynein\u00e4 asumis- ja toimeentulotukimenoina. 150 milj. eurosta menisi karkeasti arvioiden 90 miljoonaa ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusturvan saajille ja 60 miljoonaa ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahan saajille. Tarkkaa tietoa t\u00e4st\u00e4 ei ole olemassa. Perusturvan saaja saisi esitetyn 120 euron ja ansiosidonnaisen saaja noin 65 euron tulonlis\u00e4yksen kuukaudessa bruttona. Molempien k\u00e4teen j\u00e4\u00e4v\u00e4 tulo olisi tuntuvasti pienempi johtuen muiden tukien asumis- ja toimeentulotuen menetyksist\u00e4 ja verojen kasvusta. Perusturva tulosta menisi v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n verojen korotukseen ja muiden tukien heikkenemiseen kuin ansiosidonnaisesta tulosta.<\/p>\n<p>Ty\u00f6nantajat hy\u00f6tyisiv\u00e4t jonkun verran ratkaisusta. Se johtuu ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysturvan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteista ja rahoituksesta.<\/p>\n<h1>Miten ty\u00f6markkinatuki on muuttunut vuosien saatossa?<\/h1>\n<p>Ty\u00f6markkinatuen (ja samalla ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusp\u00e4iv\u00e4rahan) arvo on heikentynyt noin kolmanneksella 1990-luvun alusta suhteessa ansioihin. Toisin sanoen toimeentulon kuilu ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n v\u00e4himm\u00e4isturvan varassa el\u00e4vien ja ansiotuloilla el\u00e4vien v\u00e4lill\u00e4 on leventynyt huomattavasti \u2013 ja levenee koko ajan palkkojen noustessa. Nyt ty\u00f6markkinatuen saajista kolmannes joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 kolmennelj\u00e4nnest\u00e4 el\u00e4\u00e4 toimeentulotuen varassa. Osittain t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 toimeentulotuen saajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut puolella ja pitk\u00e4aikaisen toimeentulotuen (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 kuukautta vuodessa) varassa el\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Toimeentulotuki mitoitetaan tilap\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten ja tuen saajat ovat tarkan kontrollin kohteena. Toimeentulo- ja asumistuen saajalle j\u00e4\u00e4 asumismenojen j\u00e4lkeen muihin menoihin noin 13 euroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, jolla on siis hoidettava kaikki muut menot.<\/p>\n<h1>Yksi mahdollisen etenemistie ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusturvan parantamisessa<\/h1>\n<p>Yksi mahdollisuus on, ett\u00e4 nyt toteutettaisiin aloitteen mukainen 120 euron korotus kaikille eli siit\u00e4 hy\u00f6tyisiv\u00e4t my\u00f6s ansiosidonnaisen saajat. On muistettava, ett\u00e4 ansiosidonnainen on melko heikko erityisesti pohjoismaisessa vertailussa. Tavallisella palkansaajalla se on noin 60 % palkasta, 3000 euron kuukausituloilla 45 % ja 6000 euron kuukausituloilla noin 30 %.<\/p>\n<p>Sammalla voitaisiin sopia seuraavasta vaiheesta, jossa teht\u00e4isiin kertakorjaus ja rakenteellinen korjaus. Kertakorjaus merkitsisi sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6markkinatuen saajien asemaa parannetaan heti suhteessa ansiosidonnaisen saajiin. Leventynytt\u00e4 kuilua kavennettaisiin. Rakenteellinen korjaus merkitsisi sit\u00e4, ett\u00e4 kuilun syntyminen tulevaisuudessa estett\u00e4isiin sitomalla ty\u00f6markkinatuki ansioindeksiin elinkustannusindeksin sijasta.<\/p>\n<p>Samalla pit\u00e4isi parantaa asumistukea ja korottaa verotuksen kunnallista perusv\u00e4hennyst\u00e4, jotta ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lle j\u00e4isi riitt\u00e4v\u00e4sti k\u00e4teen korjauksesta ja j\u00e4rjestelm\u00e4 tulisi johdonmukaisemmaksi.<\/p>\n<h1>K\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4minen<\/h1>\n<p>Tulee varoa, ettei ajauduta k\u00f6yhyyspolitiikkaan eli anglosaksiseen residuaaliseen hyvinvointivaltiomalliin, jossa yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 huolta vain k\u00f6yhimmist\u00e4 ja muut turvaavat toimeentulonsa yksityisill\u00e4 vakuutuksilla ja s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4. Kansainv\u00e4linen vertailu kertoo, ett\u00e4 k\u00f6yhyyspolitiikka tuottaa k\u00f6yhyytt\u00e4. Pohjoismainen malli, jossa on lakis\u00e4\u00e4teinen ansiosidonnainen turva sairastumista, ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4mist\u00e4 varten ja jossa on aktiivista ty\u00f6llist\u00e4mispolitiikkaa sek\u00e4 koulutus- ja terveyspolitiikkaa, on ollut kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa menestystarina ja torjunut tehokkaimmin k\u00f6yhyytt\u00e4. Osana t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 Suomen pohjoismaisessa vertailussa vaatimatonta ansiosidonnaista ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa. Erityisen kiireellist\u00e4 on parantaa lyhytaikaisissa ty\u00f6suhteissa toimivien asemaa ansiosidonnaisessa ty\u00f6tt\u00f6myysturvassa. Sit\u00e4 on vuosien saatossa heikennetty ja vasta aivan viime aikoina hieman parannettu.<\/p>\n<h1>Rahoitusmahdollisuudet<\/h1>\n<p>Varaa siihen on. Jos Suomessa veroaste nostettaisiin Ruotsin ja Tanskan tasolle, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olisi noin 10 miljardia euroa vuositasolla. Perusturvan (sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusturvan, asumistuen, toimeentulotuen, kansanel\u00e4kkeet, sairaus-, \u00e4itiys- ja vanhempain minimip\u00e4iv\u00e4rahan, lapsilis\u00e4n, kotihoidontuen hoitolis\u00e4n ja opintorahan) tason palauttaminen suhteessa ansioihin 1990-luvun alun tasolle maksaisi noin 2 miljardia euroa vuositasolla. Lopuilla 8 miljardilla eurolla voitaisiin maksaa nyt syntyvi\u00e4 velkoja, pienent\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotien ja koulujen ryhm\u00e4kokoja, lis\u00e4t\u00e4 aktiivista ty\u00f6llist\u00e4mist\u00e4, maksaa valtion osuutta ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysturvan parantamisessa sek\u00e4 panna kuntoon terveyskeskuksia ja vanhusten hoitoa. Ja rahaa j\u00e4isi viel\u00e4 maahanmuuttajien koulutukseen ja ty\u00f6llist\u00e4miseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jouko Kajanoja: 3.12.2o09<\/p>\n<p> 120 euron lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinatukeen <\/p>\n<p>Arviointia vapaus valita toisin liikkeen aloitteesta<\/p>\n<p> Mit\u00e4 120 euron lis\u00e4ys merkitsee? <\/p>\n<p>120 euron ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusp\u00e4iv\u00e4rahan\/ty\u00f6markkinatuen korotus maksaisi noin 150 milj. euroa julkiselle taloudelle vuositasolla ilman perusp\u00e4iv\u00e4rahan ja ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahan v\u00e4lisen kytk\u00f6ksen poistoa. T\u00e4m\u00e4 on netto, jossa on otettu huomioon verotulojen kasvu sek\u00e4 asumis- ja toimeentulotukimenojen v\u00e4heneminen ty\u00f6tt\u00f6myysp\u00e4iv\u00e4rahan nousun [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-50","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-koyhyys","odd"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/50","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=50"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":65,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions\/65"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=50"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=50"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}