1. Sosiaalisten oikeuksien k\u00e4site<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n luennon aiheena ovat sosiaaliset oikeudet, niiden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus Euroopassa ja Suomessa.<\/p>\n K\u00e4sittelen n\u00e4it\u00e4 oikeuksia siin\u00e4 laajuudessa, miten niist\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan Unionin perusoikeuskirjassa, joiden soveltamisala kattaa: ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, terveydenhuollon, asumisen, sosiaaliset etuudet ja palvelut, tasa-arvon, muita heikommassa asemassa olevien v\u00e4est\u00f6ryhmien oikeudet ja koulutuksen.<\/p>\n YK:n piiriss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 oikeuksia kutsutaan taloudellisiksi, sosiaalisiksi ja sivistyksellisiksi oikeuksiksi, lyhyesti TSS-oikeuksiksi<\/em>. Norjassa sosiaalisia oikeuksia kutsutaan hyvinvointioikeuksiksi<\/em>, mill\u00e4 korostetaan niiden keskeist\u00e4 merkityst\u00e4 niin kansalaisten hyvinvoinnille kuin koko yhteiskunnallekin.<\/p>\n Pisimm\u00e4lle n\u00e4m\u00e4 oikeudet on kehitetty Pohjoismaissa ja L\u00e4nsi-Euroopassa. Suomessa sosiaaliset oikeudet kattavat yli 20 % Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja yli 30 %:ia kansantuotteesta.<\/p>\n Sosiaaliset oikeudet ovat osa kehittyneiden yhteiskuntien toimintoja mutta samalla kiisteltyj\u00e4 oikeuksia<\/em>. Kysymykset tasa-arvosta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista, tulojen uudelleen jakamisesta, julkisista vai yksityisist\u00e4 palveluista nostattavat edelleen poliittisia tunteita. \u2013 J\u00e4rjestelmien laajuudesta johtuen keskityn t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4ni l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4iden kontekstuaalisiin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n 2<\/span>. Eurooppalainen tiekartta <\/span><\/p>\n Moderni sosiaaliturva syntyi Saksassa vuonna 1881 silloisen Preussin hallituksen keisarillisella julistuksella, jolla luvattiin kattaa nelj\u00e4 nykyisest\u00e4 yhdeks\u00e4st\u00e4 sosiaalisesta riskist\u00e4 sosiaalivakuutuksen etuuksilla.<\/p>\n Tapaturmavakuutuksen kustansi ty\u00f6nantaja yksin. Muiden kolmen etuuden, sairausvakuutuksen, ty\u00f6kyvytt\u00f6myysvakuutuksen ja vanhuusel\u00e4kkeen maksajia oli kolme: ty\u00f6nantajat, ty\u00f6ntekij\u00e4t ja valtio vaihtelevin vastuuosuuksin. Etuuksien saamisen ehdot olivat suhteellisen ankarat, mm. yleinen el\u00e4keik\u00e4 oli 70 vuotta. \u2013 Niinp\u00e4 Bismarckin Saksassa t\u00e4m\u00e4kin j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isesitelm\u00e4 olisi j\u00e4\u00e4nyt ennenaikaisena pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Uuden sosiaaliturvan yhteiskunnalliset vaikutukset olivat mittavat: Saksan ty\u00f6ntekij\u00e4t saivat sosiaaliturvan ja Bismarck sai yhten\u00e4isen kansakunnan ja maltillisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen.<\/p>\n Saksan esimerkki ulottui huonosti Euroopan reuna-alueille mutta se veti mukanaan valtaosan Keski-Euroopan valtioista.<\/p>\n Olen kuvannut t\u00e4ss\u00e4 kuviossa kahden viimeisen vuosisadan kehityst\u00e4 pitkien syklien avulla ja nimennyt ne ideologisen dominanssin mukaisesti: liberalistiseksi valtioksi ja hyvinvointivaltioksi. Molempien rakentaminen kesti vuosikymmeni\u00e4, samoin murroskaudet syklien v\u00e4liss\u00e4, jotka ovat olleet rajuja.<\/p>\n Liberalistisen valtion synty vaati sarjan kansannousuja ja vallankumouksia. Siirtymist\u00e4 hyvinvointivaltioon puolestaan edelsi kaksi koko mantereen kattanutta sotaa ja v\u00e4liin j\u00e4\u00e4nyt syv\u00e4 talouslama vuosina 1929 \u2013 1932, joka mursi sek\u00e4 uskon liberalistiseen valtioon ett\u00e4 markkinoiden itse\u00e4\u00e4n korjaavaan voimaan.<\/p>\n 1930-luvulla liberalistisen ajattelun rinnalle nousi brittil\u00e4isen kansantaloustieteilij\u00e4n, John Maynard Keynesin kehitt\u00e4m\u00e4 talousteoria, joka korosti julkisen vallan keskeist\u00e4 roolia taloudessa ja tuotannossa, etenkin talouden suhdannevaihtelujen tasaajana. Se nosti my\u00f6s esiin tulonsiirtojen merkityksen taloudellisen kasvun moottorina.<\/p>\n F. D. Rooseveltin ohjelma New Deal, jonka turvin Yhdysvallat nousi lamasta, rakentui paljolti juuri Keynesin opeille. Euroopassakin taloutta elvytettiin mutta ei Keynesin oppien varassa vaan kolmen uuden ismin voimalla: fasismin, natsismin ja kommunismin.<\/p>\n Hyvinvointivaltion perusteesit loi William Beveridgen johtama komitea pommien runtelemassa Lontoossa vuonna 1942. Margaret Thatcherin varassa nousivat konservatiivien vastateesit uusliberalistisen yhteiskunnan puolesta vuonna 1979. Ja ensimm\u00e4isen ehdotuksen synteesiksi teki yhteiskuntatieteilij\u00e4 Anthony Giddens vuonna 1998, h\u00e4nkin j\u00e4lleen britti.<\/p>\n Beveridgen teesi pommitetun maan ihmisille oli: jos sota voitetaan, ei kenenk\u00e4\u00e4n tarvitse en\u00e4\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4 k\u00f6yhyydest\u00e4. H\u00e4nen johtamansa komitean mietint\u00f6\u00e4 jonotettiin valtion painatuskeskuksen oven takana aina 400 metriseksi venyneess\u00e4 jonossa. Niin suuri oli odotus paremmasta huomisesta.<\/p>\n Suunnitelman l\u00e4ht\u00f6kohtana oli rohkaista kansalaisia niin rintamalla kuin kotirintamalla kest\u00e4m\u00e4\u00e4n sodan ponnistukset mutta samalla se sis\u00e4lsi ohjelman hyvinvointivaltion rakentamiseksi. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tarkoituksena oli tehd\u00e4 tilaa rintamalta palaaville miljoonille miehille siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen asti tuotannosta vastanneet nuoret ammattikouluihin, ik\u00e4ihmiset ansioperusteiselle kansanel\u00e4kkeelle ja naiset kotiin synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsilis\u00e4n turvin. – Beveridge sai risuja aikansa naisasialiikkeilt\u00e4 mutta vastaanotettiin muutoin innostuneesti. Kun Churchill ei asialle oikein l\u00e4mmennyt, h\u00e4n sai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerin paikkansa, niin sodan voittaja kuin olikin.<\/p>\n Vanhusv\u00e4est\u00f6 sek\u00e4 sairaat ja vammaiset muodostivat valtaosan tuon ajan englannin k\u00f6yhist\u00e4. Heit\u00e4 varten luotiin kansanel\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 ja ilmaiset kansanterveyspalvelut. Lis\u00e4tarve tuli Beveridgen ohjelman mukaan kattaa yksityisen vakuutuksen ja tarveharkintaisen toimeentulotuen avulla.<\/p>\n Thatcherin ohjelma sis\u00e4lsi antiteesin hyvinvointivaltiolle: \u201dless government \u2013 more market\u201d. Uusliberalististien tarkoituksena oli 1) yksityist\u00e4\u00e4 julkiset palvelut: s\u00e4hk\u00f6t, vedet, rautatiet, tiedonv\u00e4litys ja niiden mukana my\u00f6s hoito- ja huolenpitopalvelut, 2) ker\u00e4t\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n veroja, 3) nitist\u00e4\u00e4 ammattiyhdistysliike, 4) j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 palkankorotukset, 5) v\u00e4ist\u00e4\u00e4 ty\u00f6ehtosopimusten sitova vaikutus ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ty\u00f6ehdoista ty\u00f6paikkakohtaisesti, 6) v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sosiaalimaksuja ja samalla my\u00f6s sosiaalietuuksia sek\u00e4 7) taata yrityksille isommat voitot. Politiikan oikeutuksena oli, ett\u00e4 n\u00e4in tarjotaan yrityksille parempi mahdollisuus investointeihin, mik\u00e4 takaisi pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa paremman ty\u00f6llisyyden Britanniassa.<\/p>\n Keynesil\u00e4iset olivat ep\u00e4ilevi\u00e4: mit\u00e4p\u00e4 jos voitot eiv\u00e4t menek\u00e4\u00e4n investointeihin, ja jos menev\u00e4t, mit\u00e4p\u00e4 jos niill\u00e4 luodaan ty\u00f6voimaa korvaavia automaatioita. Ty\u00f6llisyys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paranekaan!<\/p>\n Helmut Kohlin Saksa ei l\u00e4mmennyt sosiaaliturvan leikkauksille. Sille oli t\u00e4rkeint\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 jaettu Saksa, miss\u00e4 keskeisen\u00e4 keinoina toimivat julkiset investoinnit ja tuet yksityisille ty\u00f6t\u00e4 luoville yrityksille sek\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isen sosiaaliturvan ulottaminen koskemaan viiden uuden tasavallan 17 miljoonaista v\u00e4est\u00f6\u00e4. J\u00e4lleen kerran Saksaa yhten\u00e4istettiin sosiaaliturvalla ja suurin panostuksin: lis\u00e4panostus oli kolmannes Suomen kansantuotteesta joka vuosi marraskuuhun 1995. Vasta EU:n rahaunionin ehdot muuttivat Saksan suunnan.<\/p>\n Anthony Giddensin yritys synteesiksi, \u201dkolmas tie\u201d l\u00e4hti siit\u00e4, ett\u00e4 etuuksia ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n tule leikata mutta ty\u00f6n tekemiselle tulee antaa etusija. Lis\u00e4ksi julkisille palveluille voidaan panna kunnon hinta ja palvelutuotantoa voidaan siirt\u00e4\u00e4 yksityisen sektorin tuottamaksi. \u2013 T\u00e4m\u00e4n ottivat ensin ohjenuorakseen sosialidemokraattiset hallitukset (Tony Blair, Gerhard Schr\u00f6der, G\u00f6ran Persson ja Paavo Lipponen) ja niin tekiv\u00e4t my\u00f6s niit\u00e4 seuranneet keskusta-oikeistolaiset hallitukset. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monet eurooppalaiset maat toimivat hyvin samansuuntaisesti sopeuttaessaan sosiaaliturvaansa uuden taloudellisen ja poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n haasteisiin.<\/p>\n 3<\/span>. Suomen tie<\/span><\/p>\n Suomella ei ole ollut vahvaa identiteetti\u00e4 kansallisen sosiaaliturvansa kehitt\u00e4misess\u00e4. Asiat ovat kehittyneet my\u00f6h\u00e4syntyisesti, hypp\u00e4yksitt\u00e4in, usein suurten murrosten tai kriisien olosuhteissa ja kehitys on seurannut Ruotsin ja Euroopan Integraation viitoittamaa tiet\u00e4.<\/p>\n Palveluspakosta, irtolaiseksi julistamisesta ja Siperiaan karkotuksista palvelusuhdetta karttavien maaty\u00f6l\u00e4isten rangaistuksena, luovuttiin teollistumisen my\u00f6t\u00e4 ja vuoden 1879 elinkeinovapautuksen hengess\u00e4. Palkollissuhteet korvautuivat ty\u00f6suhteilla ja vallesmannit ja poliisit lopettivat virka-avun antamisen is\u00e4nnille palvelusv\u00e4en karattua koskien \u00e4\u00e4relle rakennettuihin tehtaisiin.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 murrosta k\u00e4sitteli ensimm\u00e4inen suomalainen sosiaalioikeuden v\u00e4it\u00f6skirja, \u201dIrtolaisuus Suomen lain mukaan\u201d, kirjoittajana apulaisprofessuuria tavoitteleva K. J. St\u00e5hlberg vuonna 1893. Ilkka Taipale kustansi todellisena kulttuuritekona uusintapainoksen tuosta kirjasta 100 vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n Bismarkin ohjelmasta kaikki Pohjoismaat ottivat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6ns\u00e4 tapaturmavakuutuksen 1890-luvulla. Muu toteutui Suomessa vasta vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin. Suomen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n keskeiset vaatimukset 8-tuntisesta ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvasta l\u00e4p\u00e4isiv\u00e4t eduskunnan kansalaissodan alla tarkoituksena hillit\u00e4 alkaneita levottomuuksia mutta valta oli tuolloin jo liukumassa pois poliittisilta johtajilta puna- ja valko-kaartille.<\/p>\n Kolmanteen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n keskeiseen vaatimukseen, oikeuteen neuvotella kollektiivisesti ty\u00f6ehdoista, ty\u00f6nantajapuoli suostui tammikuussa 1940. T\u00e4m\u00e4 Tammikuun kihlauksen<\/em> nimell\u00e4 annetulla lupauksella ty\u00f6markkinaosapuolet kannustivat yhteistuumin kansaa ja erityisesti entisten punakaartilaisten poikia taisteluun puna-armeijan vy\u00f6ry\u00e4 vastaan. \u201dKihlaus\u201d johti l\u00e4hemp\u00e4\u00e4n suhteeseen heti sotien j\u00e4lkeen, kun laki ty\u00f6ehtosopimuksista s\u00e4\u00e4dettiin ja osapuolet k\u00e4viv\u00e4t neuvottelemaan kollektiivisista ty\u00f6ehdoista.<\/p>\n Liitto vakiintui vuoden 1968 tulopoliittisella kokonaisratkaisulla ja jatkui ilman suurempia rakoiluja nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 vuoteen 2007, jolloin ty\u00f6nantajapuoli otti uuden suunnan monien muiden Euroopan ty\u00f6nantajaliittojen tavoin.<\/p>\n Modernin sosiaaliturvan rakentaminen k\u00e4ynnistyi Suomessa, kun maa aloitti integroitumisen Eurooppaan solmimalla ns. Fin-Efta sopimuksen vuonna 1960. Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n, ILOn 9 sosiaalisesta riskist\u00e4 sosiaalivakuutuksen avulla katettiin ripe\u00e4ss\u00e4 tahdissa 6 – 7 riski\u00e4 ja loput sosiaaliavustusten ja -palvelujen avulla Ruotsin mallin mukaisesti.<\/p>\n Etuuksien syntymist\u00e4 ja niiden tasojen nousua kiirehdittiin kolmikantaisten tuporatkaisujen avulla, mill\u00e4 samalla jarrutettiin ty\u00f6voiman hallitsematonta maastapakoa Ruotsin ty\u00f6markkinoille. Maa menetti Ruotsiin enimmill\u00e4\u00e4n 100.000 henke\u00e4 vuodessa, kaiken kaikkiaan 10 % ty\u00f6voimastaan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa.<\/p>\n Suomalaisen hyvinvointivaltion instituutioiden rakentaminen ulottui kolmelle vuosikymmenelle: 1960, 1970 ja 1980-luvuille.<\/p>\n Valtav\u00e4est\u00f6lle tarkoitetut 1960-luvulla luodut sosiaalivakuutusetuudet saivat subjektiivisten oikeuksien<\/em> muodon ilman enempi\u00e4 keskusteluja. Samalla strategialla k\u00e4ytiin torjumaan my\u00f6s moderneja sosiaalisia riskej\u00e4 1970-luvulla: asumistuen, opintotuen, elatustuen ja sittemmin my\u00f6s kotihoidon tuen, omaishoidon tuen ja muiden yleisten sosiaaliavustusten avulla<\/p>\n 1970- ja 1980-luvuilla s\u00e4\u00e4dettiin moderneja julkisia palveluja koskevat lait lasten p\u00e4iv\u00e4hoidosta, peruskoulusta, kansanterveysj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, lastensuojelusta, vammaishuollon palveluista ja mielenterveysty\u00f6st\u00e4. Niiss\u00e4 subjektiksi m\u00e4\u00e4rittyi asiakkaan sijasta kunta<\/em> ja lain sitovien velvoitteiden sijasta ohjauskeinoksi omaksuttiin valtion finanssiohjaus<\/em>, mihin liittyi laajamittainen norminpurku sek\u00e4 keskusvirastojen ja l\u00e4\u00e4ninhallitusten valvonnan alasajo. Ideana oli, ett\u00e4 kunnat saavat laajat valtuudet p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omista toimistaan, joille valtio asettaa yleiset raamit suunnittelulakien avulla ja maksaa puolet kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluista.<\/p>\n Itse p\u00e4\u00e4sin osallistumaan sis\u00e4piiril\u00e4isen\u00e4 t\u00e4h\u00e4n valmisteluun 1980- luvulla ja 1990-luvun alussa ja p\u00e4\u00e4sin kokemaan l\u00e4helt\u00e4 my\u00f6s vuosien 1990-luvun alun leikkaukset.<\/p>\n Sosiaalipalvelujen osalta ty\u00f6sarkani oli valmistella norminpurkuun keskittyneelle valtavirtaiselle s\u00e4\u00e4ntelylle vaihtoehtoinen strategia silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 heikoimmat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se sen avulla osalliseksi kehityksest\u00e4 tai ett\u00e4 valittu polku ei tuota toivottua tulosta. – Mallin t\u00e4m\u00e4n toisen strategian luomiseen sain Uppsalan yliopiston oikeushistorian professorilta, Mannerheim-tutkijalta Stig J\u00e4gerski\u00f6ld\u2019ilt\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 toinen, subjektiivisiin oikeuksiin<\/em> perustuva s\u00e4\u00e4ntely koostui nelj\u00e4st\u00e4 elementist\u00e4:<\/p>\n 1) s\u00e4\u00e4ntelyn subjektina tuli olla asiakas tai palvelun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, ei kunta,<\/p>\n 2) lauseen prejudikaatti tuli kirjoittaa muotoon \u201don oikeus\u201d, joka ilment\u00e4\u00e4 sitovuutta ilman poikkeuksia,<\/p>\n 3) valitusoikeus l\u00e4\u00e4ninoikeuteen, nykyiseen hallinto-oikeuteen tulee olla rajoittamaton ja KHO\u2019onkin p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin intressi- tai prejudikaattidispensill\u00e4, milt\u00e4 osin sain arvokasta tukea Pekka Hallbergilta ja<\/p>\n 4) lopulta tuomioistuinten antamat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olisivat tehokkaasti t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n pantavissa niin, ett\u00e4 my\u00f6s kunta voi olla t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon kohteena ulosottolain 4 luvun mukaisesti.<\/p>\n Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6ss\u00e4 valmisteltiin subjektiiviset oikeudet lastensuojelunuorten, vaikeasti vammaisten ja mielenterveyspotilaiden oikeuksien suojaksi. Valtavirran mukaisesti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin kompromissiin: subjektina s\u00e4ilyi kunta mutta oikeudesta palveluun s\u00e4\u00e4dettiin sitovana velvoitteena, miss\u00e4 predikaatit kirjoitettiin lopulta eduskunnassa muotoon: \u201don annettava\u201d.<\/p>\n Strategia eteni ilman suurempia vaikeuksia lastensuojelun, vammaispalvelujen ja mielenterveyspotilaiden asumisen osalta mutta p\u00e4iv\u00e4hoidon s\u00e4\u00e4t\u00e4minen 3 – 7\u2013vuotiaiden lapsille ja heid\u00e4n vanhemmilleen subjektiivisena oikeutena oli tervan juontia. Syksyll\u00e4 1990 finanssiohjaukseen perustunut valtavirtainen s\u00e4\u00e4ntely kuitenkin pys\u00e4htyi ja joulukuun 12 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hallitus hyv\u00e4ksyi ratkaisevan esityksen p\u00e4iv\u00e4hoitolain muuttamiseksi. Se oli virkamiesurani ehdottomasti dramaattisin esittely ja osin historiallinenkin, sill\u00e4 siihen p\u00e4\u00e4ttyi hyvinvointivaltion instituutioiden rakentaminen Suomessa silt\u00e4 er\u00e4\u00e4.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4hoitolain muutoksen j\u00e4lkeen tahtipuikon otti p\u00e4iv\u00e4hoidon osalta k\u00e4teens\u00e4 kollegani Urpo Kangas. H\u00e4n avusti v\u00e4\u00e4rin kohdellun helsinkil\u00e4isperheen oikeutta p\u00e4iv\u00e4hoitopaikkaan kaupunkia vastaan. Perhe voitti ja sai lapselleen p\u00e4iv\u00e4hoitopaikan ja Urpo nimitettiin vuoden \u00e4idiksi.<\/p>\n Sosiaaliturvan osuus Suomen vuotuisesta kansantuotteesta oli 1980-luvun lopulla runsas nelj\u00e4nnes kansantuotteesta. Siit\u00e4 puolet oli suoria tulonsiirtoja, toinen puoli sosiaali- ja terveys- ja ty\u00f6llisyyspalveluja. 2\/3 etuuksista ja palveluista kohdentui ik\u00e4ihmisille, muut jakoivat loput. Kun el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4t ovat nyt t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti voimassaa, on tulonsiirtojen osuus kasvanut ja muu vastaavasti suhteellisesti supistunut.<\/p>\n Kansantuoteosuuksien kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa Suomi on ollut eurooppalaista keskitasoa. Suurin se on ollut Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa, l\u00e4hituntumassa l\u00e4ntisen Keski-Euroopan maat. Kolmannessa ryhm\u00e4ss\u00e4 ovat olleet Suomi, Englanti ja Italia, seuraavassa muu Etel\u00e4-Eurooppa ja It\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4n\u00e4 Kaakkois-Eurooppa, Balkanin ja Mustan meren valtiot.<\/p>\n Hyvinvointivaltion rakentamisen ajan Suomi oli ik\u00e4rakenteeltaan nuori, ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suuri ja ty\u00f6h\u00f6n osallistumisen aste korkea. V\u00e4hinkin panoksin saatiin paljon aikaan. Suomessa etuuksien tasot eiv\u00e4t ole koskaan ylt\u00e4neet muun L\u00e4nsi-Euroopan tasolle mutta ne ovat kattaneet koko kansakunnan. Emme ole samanlainen kuin muut Pohjoismaat mutta perusrakenteet ja arvot ovat samansuuntaiset: kollektiivisesti s\u00e4\u00e4nnellyt ty\u00f6markkinat, universaalit j\u00e4rjestelm\u00e4t ja pitk\u00e4lle kehittynyt tasa-arvo, jonka ovat mahdollistaneet modernit julkiset palvelut ja uusien yhteiskunnallisten riskien kohtaaminen silloin, kun ne ovat syntyneet.<\/p>\n My\u00f6s koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kattavat ja maksuttomat ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaaminen hyv\u00e4\u00e4. Suomalaisen sosiaalipolitiikan vahvuutena on my\u00f6s ollut ja on edelleen suhteellisen suuri sosiaalisten asuntojen varasto, joskin sen kohdentuminen on alati her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4.<\/p>\n Suomi on ollut my\u00f6s maa, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4liset sitoumuksensa. – Kun mittasin Euroopan sosiaalisia oikeuksia koskevaa kirjaani varten, miten Euroopan neuvoston j\u00e4senmaat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjest\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mien ihmisoikeuksien vaatimukset, kaikki vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 maita ei ollutkaan. K\u00e4rjess\u00e4 olivat vuoden 2007 tilanteessa Suomi, Ruotsi ja Norja, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t 2\/3 kaikista 98 TSS-oikeudesta ja 2\/3 fundamentaalisista sosiaalisista oikeuksista. H\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4n maat eiv\u00e4t ylt\u00e4neet edes 10 %:iin asetetuista vaatimuksista. Latvia, Moldova ja Albania eiv\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4neet yht\u00e4\u00e4n fundamentaalisten oikeuksien vaatimusta.<\/p>\n Sellainen on EU:n virkamiesten usein korostama yhteinen eurooppalainen arvopohja n\u00e4iden sosiaalisten oikeuksien osalta mutta neh\u00e4n eiv\u00e4t ole koskaan olleet ehtona EU:hun liittymiselle. Jos tasa-arvo ja yhteisvastuu olisivat merkitt\u00e4vi\u00e4 j\u00e4senyyden arvoja, Bulgaria ja Romania eiv\u00e4t olisi j\u00e4senvaltioita ja Latvialta olisi pid\u00e4tetty \u00e4\u00e4nioikeus.<\/p>\n – – – – – –<\/p>\n 1990-luvun lamasta l\u00e4htien Suomi on toiminut toisin kuin muut Pohjoismaat niin uusien panosten kuin leikkaustenkin suhteen. Viimeksi mainittujen osalta suurin ero koskee terveyspalveluja.<\/p>\n Laman v\u00e4litt\u00f6mill\u00e4 leikkauksilla Suomi otti rajun suunnan julkisten terveyspalvelujen supistamiseksi. Julkisen terveydenhuollon kansantuoteosuus romahti nopeasti kuudesta prosenttiyksik\u00f6st\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 synnytettiin muista Pohjoismaista selv\u00e4sti poikkeava kansalaisten eriarvoisuus terveyspalvelujen saajina. Kansa jaettiin kolmeen osaan:<\/p>\n 1) niihin, joilla on varaa maksaa ja jotka hankkivat palvelunsa yksityisen terveydenhuollon piirist\u00e4 ilman odotusaikoja ja saavat maksusta kelakorvauksen;<\/p>\n 2) niihin 1,7 miljoonaan ty\u00f6lliseen, jotka saavat perusterveydenhuollon palvelunsa yksityisilt\u00e4 ty\u00f6terveysasemilta jonottamatta ja ilmaiseksi ty\u00f6nantajan ja valtion rahoittamina; ja<\/p>\n 3) siihen lasten, vammaisten henkil\u00f6jen, ty\u00f6tt\u00f6mien, maahanmuuttajien ja ik\u00e4ihmisten muodostamaan valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n, jotka jonottavat palveluja pitemp\u00e4\u00e4n kuin muualla Euroopassa ja jotka saattavat joutua hoidostaan my\u00f6s maksamaan.<\/p>\n Yht\u00e4lailla poikkeuksellinen on ollut nuorten julkisten palvelujen kehitys. My\u00f6s niit\u00e4 supistettiin rajusti erityisesti kev\u00e4\u00e4n 1993 leikkauksilla, jotka johtivat koulun oppilaskerhojen lakkauttamisiin, oppilashuollon kehityksen j\u00e4\u00e4dytt\u00e4miseen, erityisopetuksen karsimiseen ja nuorisohuollon kriisiytymiseen, kun tarvittavat perheneuvolat ja nuorten psykiatriset palvelut j\u00e4iv\u00e4t ilman tarvittavaa panostusta.<\/p>\n Seurauksena on ollut, ett\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n viimeinen reppu, lastensuojelu on saanut kantaakseen p\u00e4\u00e4osan n\u00e4ist\u00e4 ennalta ehk\u00e4isevien toimien leikkauksista. Lastensuojelun piiriss\u00e4 on 80.000 lasta. P\u00e4\u00e4osa lasten huostaanotoista kohdistuu murrosik\u00e4isiin nuoriin. Jokaisella luokalla on keskim\u00e4\u00e4rin kaksi lastensuojelun piiriss\u00e4 olevaa lasta tai nuorta. Kustannukset ovat l\u00e4hell\u00e4 lukion kustannuksia. – Luulisi lopulta VM:n sektorivirkamiestenkin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 leikkaukset eiv\u00e4t ole tuottaneet s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vaan lis\u00e4\u00e4 kuluja ja johtaneet nuorten yhteis\u00f6llisten palvelujen halvaantumiseen.<\/p>\n 4<\/span>. Tulevaisuus<\/span><\/p>\n Hyv\u00e4t kuulujat! – Tulevaisuuden ennustaminen keskell\u00e4 syvint\u00e4 murrosta ei ole helppoa.<\/p>\n Filosofi Pekka Himanen ja sosiologi Manuel Castells hahmottivat vuosia sitten hyv\u00e4n keh\u00e4ksi<\/em> sen, ett\u00e4 jokaisen ihmisen kapasiteetti on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhteisen hyv\u00e4n rakentamiseen. T\u00e4t\u00e4 heti tarjosivat tieviitaksi Suomelle ja Euroopalle. Nyt murroksen keskell\u00e4 he ovat viitoittamassa tiet\u00e4 arvokkaaseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n Jonotetaanko joulukuussa ilmestyv\u00e4\u00e4 raporttia korttelin mittaisessa jonossa, kuten Lontoossa jonotettiin Beveridgen raporttia edellisen murroksen aikana vuonna 1942. Tuskinpa, sill\u00e4 aikamme eurooppalainen valtavirta, media siihen mukaan lukien on sidottu vahvasti ajatukseen, ett\u00e4 tulevaisuuteen tulee valmistautua s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 julkisia menoja. Valtavirta ei kuuntele hyv\u00e4n keh\u00e4n tai arvokkaan el\u00e4m\u00e4n filosofia vaan mieluummin tervaa filosofin. \u2013 Saattaisi kuitenkin kannattaa kuunnella, sill\u00e4 hyv\u00e4 neuvo voi olla jopa rahassa mitattuna miljardien arvoinen j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jonka vuotuinen liikevaihto on kymmeni\u00e4 miljardeja..<\/p>\n Viimeisin poliittinen taikasana on dynaaminen vaikutus<\/em>: kun yritysten voittoja verotetaan v\u00e4hemm\u00e4n, niille j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n rahaa viivan alle, ne ryhtyv\u00e4t investoimaan ja ty\u00f6llisyys kohenee. Tuttu palanen Thatcherin ohjelmasta, joka on avoin aiemmille ep\u00e4ilyille: menev\u00e4tk\u00f6 voitot investointeihin ja jos menev\u00e4t, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4tk\u00f6 ty\u00f6paikat vai korvautuuko ty\u00f6 automaatioilla tai j\u00e4\u00e4v\u00e4t vain syntym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Kun Juhana Vartiainen<\/em> esitti jokin aika sitten, ett\u00e4 ty\u00f6voiman tarjonta<\/em> ratkaisee, h\u00e4n nostatti luottamusta siihen, ett\u00e4 markkinat korjaavat virheens\u00e4. N\u00e4in voi ollakin pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa mutta politiikan ohjenuorana se tuottaa laajaa k\u00e4rsimyst\u00e4 ja edellytt\u00e4\u00e4 ammattiyhdistysten ajamista nurkkaan. T\u00e4h\u00e4n tarvittaisiin rautarouvaa tai luunkovaa miest\u00e4.<\/p>\n Vaihtoehtona edelliselle aikamme uuskeynesil\u00e4iset ovat l\u00e4hteneet Beveridgen<\/em> tavoin perusteesist\u00e4, ett\u00e4 tuloerojen tasoittaminen ja tulonsiirrot edist\u00e4v\u00e4t kasvua. Niiden leikkaaminen puolestaan heikent\u00e4isi sit\u00e4. Ja sitten tulevat viel\u00e4 krugmanilaiset<\/em> ja muut, jotka sanovat, ett\u00e4 julkisen vallan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on elvytt\u00e4\u00e4 lamataloutta eik\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ihmisten tuskaa eik\u00e4 vaikeuksia, joihin Kreikka, Espanja ja muut vaikeuksiin joutuneet maat ja niiden kansalaiset on ajettu.<\/p>\n Tuskan tuottamisesta meill\u00e4 on kokemus omasta maastamme 1990-luvulta: kovat leikkaukset, puoli miljoonaa ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4, 60.000 oman asuntonsa menett\u00e4nytt\u00e4 ja toistakymment\u00e4 tuhatta pantti- ja takausvelkaista ulosmittausten kierteeseen vuosiksi jopa vuosikymmeniksi, jotta pankit pelastuisivat. – T\u00e4st\u00e4 on t\u00e4ytynyt oppia ainakin se, ett\u00e4 Siperia ei opeta<\/em>.<\/p>\n – – – – – – –<\/p>\n Sain joulukuun 17 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2002 mahdollisuuden pit\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Duman alahuoneen laajennetussa istunnossa esityksen siit\u00e4, mik\u00e4 voisi olla Ven\u00e4j\u00e4n ja muun Euroopan yhteinen sosiaalisten oikeuksien nimitt\u00e4j\u00e4 2010-luvulla.<\/p>\n Se pani minut jakamaan sosiaaliset ihmisoikeudet kahtia hyvinvointiin liittyviin kollektiivisiin oikeuksiin ja jokaista yksil\u00f6\u00e4 suojaaviin fundamentaalisiin oikeuksiin, Viimeksi mainittu on lattiataso, jota jokaisen eurooppalaisen maan niin l\u00e4nness\u00e4 kuin id\u00e4ss\u00e4kin tulee kunnioittaa kaikissa olosuhteissa ja jota ei saa miss\u00e4\u00e4n olosuhteissa alittaa. N\u00e4it\u00e4 standardeja olen opettanut Moskovassa, Pietarissa ja muissa Ven\u00e4j\u00e4n alueellisissa p\u00e4\u00e4kaupungeissa viimeiset 10 vuotta. \u2013 Koko tuon ajan Ven\u00e4j\u00e4 on nostanut standardejaan ja monelta osin ylitt\u00e4nyt v\u00e4himm\u00e4istason, joskin paljon on viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Viro saavutti n\u00e4m\u00e4 standardit kymmenen vuotta sitten.<\/p>\n Se, mit\u00e4 puolestaan on tapahtunut l\u00e4nness\u00e4, on monessa suhteessa uutta. IMF, Euroopan keskuspantti, EU:N komissio ja taloudellisesti vahvat maat, Saksa, Hollanti ja Suomi ovat vaatineet velkaantuneita reunamaita leikkaamaan etuuksia ja julkisia palveluja, jonka seurauksena maat ovat olleet jopa pakotettuja alittamaan asetetut ihmisoikeusstandardit. T\u00e4m\u00e4 kaikki euron vakauden t\u00e4hden ja Keski-Euroopan maiden pankkien pelastamiseksi suurilta menetyksilt\u00e4! \u2013 Suomen ei pit\u00e4isi olla mukana edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4n ihmisten ahdinkoa!<\/p>\n Oman aikamme suurina sosiaalisina kysymyksin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ty\u00f6n ja ty\u00f6markkinoiden muuttumista globaalin talouden olosuhteissa, suurten ik\u00e4luokkien ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja maahanmuuton mukanaan tuomia ongelmia.<\/p>\n Itse haluaisin jatkaa t\u00e4t\u00e4 listaa my\u00f6s niill\u00e4 kysymyksill\u00e4, joissa ei ole edetty tai joissa hyvinvoinnin edellytyksi\u00e4 on rapautettu. Ne koskevat ensisijaisesti 1) terveyspalvelujen rakennetta ja rahoitusta sek\u00e4 2) nuorten julkisia palveluja. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 keskustella 3) ty\u00f6urien pident\u00e4misest\u00e4 ja yleisest\u00e4 el\u00e4kei\u00e4st\u00e4, 4) v\u00e4himm\u00e4istoimeentulon turvaamiseta ja 5) mahdollista siirtymiset\u00e4 perustuloon perustuvaan tulojen uudelleenjakoon.<\/p>\n – – – – – –<\/p>\n 1) Terveyspalvelujen s\u00e4\u00e4ntelyn p\u00e4\u00e4asiallisena kohteena tulisi olla, kuten t\u00e4h\u00e4nkin asti, ensisijaisesti terveydenhuollon talous, teht\u00e4vienjako, potilaan menettelylliset oikeudet ja toiminnan valvonta. Lis\u00e4ksi, mik\u00e4li terveyspalvelujen yksityistyminen ja ketjuuntuminen laajamittaiseksi bisnekseksi jatkuu, tarvitaan my\u00f6s lait potilaan sopimus- ja kuluttajasuojasta. Ep\u00e4adekvaateista tai ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 hoidoista ei tule maksaa ja hoitovirheet tulee aiheuttajan eli hoitoketjun itsens\u00e4 korvata, ei yhteiskunnan.<\/p>\n Aikamme terveydenhuollon keskeinen kysymys on kansalaisten eriarvoisuus palvelujen saajana. Ensimm\u00e4isen\u00e4 olisi oikaistava valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa aktiiviv\u00e4est\u00f6lle tarkoitetut ty\u00f6terveyspalvelut saavat 50 %:n valtionosuuden ja muille tarkoitetut julkiset palvelut vain 31 %:n tuen.<\/p>\n Sote-uudistuksessa vastuukunnat tulevat toimimaan er\u00e4\u00e4nlaisina v\u00e4lipankkeina, joista maksetaan omia palveluja ja yksityisi\u00e4 ostopalveluja. Eriarvoa uudistus ei v\u00e4henn\u00e4 eik\u00e4 paranna palvelujen saatavuutta. Huomattakoon, ett\u00e4 maan suurimmat kunnat eiv\u00e4t ole t\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n menness\u00e4 onnistuneet mallikkaasti perusterveydenhuoltonsa rakentamisessa. \u2013 Jussi Huttusen ja Martti Kekom\u00e4en arvio siit\u00e4, ett\u00e4 uudistus vie ep\u00e4tasa-arvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen, on syyt\u00e4 ottaa vakavasti.<\/p>\n 2) Nuorten palvelujen osalta perusl\u00e4ht\u00f6kohtana tulisi olla paluu koulu- ja l\u00e4hiyhteis\u00f6keskisiin toimiin. Kalliit yksityiset harrastuspiirit ja seurat karsivat monin tavoin valtaosan nuorista yhteis\u00f6llisen toiminnan ulkopuolelle. Virheist\u00e4 on syyt\u00e4 oppia ja varat on suunnattava takaisin koulun ja asuinalueiden yhteis\u00f6llisiin toimiin eli sinne, mist\u00e4 ne on leikattu. Koulun harrastuskerhot ja koulujoukkueet on syyt\u00e4 saada takaisin ja tehd\u00e4 oppilashuolto toimivaksi!<\/p>\n 3) Kolmanneksi: Ty\u00f6urien pident\u00e4misen yksi suurimmista esteist\u00e4 on lyhytj\u00e4nteinen johtamisen kulttuuri, jossa managerit tekev\u00e4t lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen tuloksia ja t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omia taskujaan. Arvoa on vain valmiilla osaajilla ja pitk\u00e4j\u00e4nteinen panostus henkil\u00f6st\u00f6n kehitt\u00e4miseen j\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Jos ty\u00f6uria halutaan pident\u00e4\u00e4 tehokkaasti etenkin niiden loppup\u00e4\u00e4st\u00e4, se edellytt\u00e4\u00e4 valmentajan otetta, uudenlaista motivoivaa \u201dcoachaamista\u201d. Narsismilla ja ep\u00e4oikeudenmukaisuudella ei tulisi olla sijaa ty\u00f6yhteis\u00f6jen johtamisessa.<\/p>\n El\u00e4kei\u00e4n hallittu nostaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teiset el\u00e4kei\u00e4t huomioivat i\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6n raskauden. On t\u00f6it\u00e4, jotka kuluttavat enemm\u00e4n kuin toiset. Kaivosmies, mets\u00e4mies, rakennusmies ja sukeltaja eiv\u00e4t jaksa nykyisenk\u00e4\u00e4n el\u00e4keik\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n monet y\u00f6ty\u00f6t\u00e4 tai ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ty\u00f6aikoja tai paineen alla tekev\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t. – Olisikohan syyt\u00e4 ottaa pari askelta takaisinp\u00e4in ja mietti\u00e4, miten el\u00e4kekarttumissa ja el\u00e4kkeelle siirtymisess\u00e4 voitaisiin huomioida nykyist\u00e4 paremmin i\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6n fyysinen tai psyykkinen kuormittavuus. Samalla my\u00f6s el\u00e4kkeen korotettu karttuma ja superkarttuma voitaisiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 i\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6n raskauden perusteella.<\/p>\n 4) Nelj\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 tie kansalaisten sosiaalisen turvallisuuden ja yhteiskunnallisen stabiliteetin lis\u00e4\u00e4miseksi koskee k\u00f6yhyyden torjuntaa.<\/p>\n T\u00e4lt\u00e4 osin nykyist\u00e4 hallitusta on todeta, ett\u00e4 v\u00e4himm\u00e4isetuuksien korottaminen 120 eurolla kuussa oli jotain, mink\u00e4 veroista ei ole tapahtunut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana sen enemp\u00e4\u00e4 Suomessa kuin muuallakaan. Samanlainen korotus olisi kuitenkin pian toistettava, mik\u00e4li maa haluaa torjua k\u00f6yhyytt\u00e4 my\u00f6s jatkossa ja kunnioittaa kansainv\u00e4lisi\u00e4 sitoumuksiaan. \u2013 Kun tilanne on t\u00e4m\u00e4, olisi hyv\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaksi vuosikymment\u00e4 syrj\u00e4ss\u00e4 ollut keskustelu perustulosta. Aika saattaisi olla kyps\u00e4 ainakin osittaiseen siirtymiseen sen suuntaan.<\/p>\n 5) Ei ole kenenk\u00e4\u00e4n edun mukaista, ettei palkalla en\u00e4\u00e4 tulla toimeen. Viimeksi mainittu tilanne on tosiasia useissa Euroopan maissa ja joillain palvelualoilla meill\u00e4 Suomessakin. Perustulo<\/em> voisi toimia toimeentulon perusturvana niin ty\u00f6markkinoilla kuin niiden ulkopuolellakin oleville. Sen maksaminen voitaisiin k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 maksamalla perustuloa: 1) palkkatakuuna niille, jotka joutuvat tyytym\u00e4\u00e4n alle minimiansioiden. Se olisi standardoitu palkkatakuu<\/em> p\u00e4tk\u00e4t\u00f6it\u00e4 tai lyhennetty\u00e4 ty\u00f6aikaa tekeville tai ruuhkahuippujen purkajille tai muutoin ty\u00f6n puutteesta k\u00e4rsiville. Seuraavaksi perustulo voitaisiin ulottaa ensisijaisetuuksien saajille ja siten 2) perusp\u00e4iv\u00e4rahana tai tulotakuuna<\/em> kaikille sosiaalitulon varassa el\u00e4ville. Lopulta se voisi kohdentua 3) perustoimeentulona kaikille oppivelvollisuutensa p\u00e4\u00e4tt\u00e4neille.<\/p>\n \n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Matti Mikkolan esitys HYVAn vuosikokouksessa 2013 ja l\u00e4ksi\u00e4isluento Helsingin yliopistolla toukokussa 2013<\/p>\n Sosiaalisten oikeuksien menneisyys ja tulevaisuus<\/p>\n 1. Sosiaalisten oikeuksien k\u00e4site<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n luennon aiheena ovat sosiaaliset oikeudet, niiden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus Euroopassa ja Suomessa.<\/p>\n K\u00e4sittelen n\u00e4it\u00e4 oikeuksia siin\u00e4 laajuudessa, miten niist\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan Unionin perusoikeuskirjassa, joiden soveltamisala kattaa: ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-409","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","odd"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/409","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=409"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/409\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":417,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/409\/revisions\/417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=409"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=409"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=409"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/p>\n
<\/p>\n