{"id":277,"date":"2012-05-23T20:14:15","date_gmt":"2012-05-23T18:14:15","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hyvinvointivaltio.fi\/?p=277"},"modified":"2012-05-27T10:22:47","modified_gmt":"2012-05-27T08:22:47","slug":"lasten-hyvinvointifoorumi-sosiaalifoorumissa-2012","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/?p=277","title":{"rendered":"Lasten hyvinvointifoorumi sosiaalifoorumissa 2012"},"content":{"rendered":"

LASTEN HYVINVOINTIFOORUMI<\/strong><\/span><\/p>\n

j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Helsingin sosiaalifoorumin yhteydess\u00e4 21.4.2012 Arbiksella. Seminaarin j\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasivat HYVA ry ja Demokraattinen sivistysliitto.<\/span><\/p>\n

Tilaisuudessa k\u00e4ytiin keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen ja vahvistamisen teht\u00e4vist\u00e4 Suomessa. Keskustelua pohjustettiin aluemaantieteen, varhaiskasvatuksen sek\u00e4 koulun edustajien puheenvuoroilla. Paikalle saapui salin t\u00e4ysi asiasta kiinnostuneita, aktiivisia keskustelijoita. <\/span><\/p>\n

Tutkija Venla Bernelius<\/strong><\/span> Helsingin yliopistosta avasi keskustelun Helsingin kaupungin peruskoulujen eriytymist\u00e4 esittelevill\u00e4 tutkimustuloksilla kysym\u00e4ll\u00e4: Miten koulut eriytyv\u00e4t ja voidaanko niit\u00e4 tukea? Puheenvuorossa todettiin, ett\u00e4 Helsingin seudun alueellinen eriytyminen heijastuu peruskouluihin ja oppilaspohjan eriytyminen ilmenee my\u00f6s hyvinvoinnin ja oppimistulosten eroina. Koulujen kasvavilla keskin\u00e4isill\u00e4 eroilla on vuorostaan vaikutus alueelliseen eriytymiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, joka puolestaan voi vahvistaa alueellista ja sosiaalista eriytymisen keh\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 n\u00e4kyy mm. hakeutumisella asumaan hyv\u00e4maineisten koulujen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n mik\u00e4 vuorostaan on kohottanut asuntojen hintoja ja n\u00e4in osaltaan lis\u00e4nnyt eriytymiskehityst\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 kuvataan oheisissa dioissa. <\/span><\/p>\n

Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa kaupungin alueellisen<\/span> <\/span>eriytymisen merkitys sek\u00e4 koulujen erilaistuneet tarpeet. Eriytymisen<\/span> <\/span>pys\u00e4ytt\u00e4miseen tulisi pyrki\u00e4 suuntaamalla <\/span>kouluille lis\u00e4resursseja eriytymisen tuottaman <\/span><\/span>mahdollisuuksien tasa-arvon vajeen <\/em><\/span><\/span>paikkaamiseen.<\/span><\/span><\/p>\n

KT Eeva Kaukoluoto<\/strong><\/span><\/span> esitteli lyhyesti v\u00e4it\u00f6stutkimuksena pohjalta maamme p\u00e4iv\u00e4hoidon kehityslinjoja ja kehitt\u00e4mistarpeita (liite). H\u00e4n totesi, ett\u00e4<\/span><\/span> my\u00f6s alle kouluik\u00e4isten ryhm\u00e4ss\u00e4 on tapahtunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana eriytymist\u00e4 ja eriarvoistumista p\u00e4iv\u00e4hoito- ja varhaiskasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4n pirstaloitumisen seurauksena. Noin puolet maamme 400\u00a0000 p\u00e4iv\u00e4hoitoik\u00e4isist\u00e4 on kunnan tai kuntien tukeman varhaiskasvatuksen piiriss\u00e4. Vaikka kunnallisen p\u00e4iv\u00e4kodin tarve on lis\u00e4\u00e4ntynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti ja se vastaa p\u00e4\u00e4osin varhaiskasvatuksesta, on se j\u00e4\u00e4nyt altavastaajan asemaan valtiollisessa varhaiskasvatuspolitiikassa, jossa p\u00e4\u00e4paino on ollut \u201dhalvan\u201d perhep\u00e4iv\u00e4- ja kotihoidon ja yksityisen p\u00e4iv\u00e4hoidon tukeminen. P\u00e4iv\u00e4kodin korkeampaa kustannustehokkuutta on tavoiteltu mm. kunnallisen p\u00e4iv\u00e4kotihoidon saantimahdollisuuksien kaventamisella sek\u00e4 hoitomaksujen korottamisella samoin kuin lapsiryhmien kokoa nostamalla ja ty\u00f6voimaresursseja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 henkil\u00f6kunnan koulutustasovaatimuksia laskemalla.<\/span><\/p>\n

Yhteiskunnallistumiskehityksen ja urbanisoitumisen my\u00f6t\u00e4 kunnallinen p\u00e4iv\u00e4koti on kuitenkin osoittautunut ainoaksi kest\u00e4v\u00e4ksi mahdollisuudeksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 nuorimpien lastemme korkeatasoinen varhaiskasvatus. P\u00e4iv\u00e4hoidon sis\u00e4ll\u00f6llisess\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 varhaiskasvatussuunnitelmalla voidaan luoda osaltaan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 kasvatukseen, mutta kest\u00e4v\u00e4 kehitys edellytt\u00e4\u00e4 maamme kaikkia lapsia ja perheit\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n demokraattisen ja demokratisoivan varhaiskasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4n luomista.<\/span><\/p>\n

Lopuksi <\/span><\/span>aineenopettaja Kalle Hernberg ja erityisopettajaopiskelija Anna-Mili T\u00f6lkk\u00f6<\/strong><\/span><\/span><\/p>\n

kertoivat kokemuksistaan ja havainnoistaan koulun arjessa Toisenlainen kuntakartta \u2013 demokraattiset hyvinvointikunnat – pamflettiin (2012) kirjoittamansa artikkelin pohjalta. Erityisoppilaiden tarpeet ja ongelmat kertovat parhaiten koulutuksen ongelmista. Mit\u00e4 enemm\u00e4n joutuu valtavirrasta sivuun, sit\u00e4 suuremmat syrj\u00e4ytymisen riski\u00e4. Vuosiluokkiin sitomatonta opetussuunnitelmaa noudattavissa kouluissa vastuu oppimisesta siirret\u00e4\u00e4n oppilaalle (omat oppimissuunnitelmat jokaisella oppilaalla), mik\u00e4 rapauttaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 luokissa. Kouluissa on jatkuvaa muutosta ja ep\u00e4varmuutta. Ongelmallista on my\u00f6s yksikk\u00f6kokojen kasvattaminen ja suunnitelmallisuuden puuttuminen esimerkiksi samanaikaisopetuksesta.<\/span><\/p>\n

Kun ryhm\u00e4t erilaisten valintojen kautta homogenisoituvat, kapenee tavallisuuden kirjo.<\/span><\/p>\n

Keskustelussa tuotiin esiin koulukasvatusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistumiskyvytt\u00f6myys vastata lasten ja nuorten tarpeisiin yh\u00e4 kaupallistuvan ja viihteellistyv\u00e4n yleiskulttuurin paineissa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy koulukielteisyyten\u00e4 ja suurina poissaolo- ja keskeytt\u00e4misprosentteina. Esimerkkin\u00e4 ammatillisen koulutuksen suuri keskeytt\u00e4misprosentti, joka Helsingiss\u00e4 on jopa 30-40 %. Oppilaiden tausta on jakautunutta ja luokissa on paljon ty\u00f6rauhaongelmia. T\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 koulun ja oppimisen vastainen kulttuuri ja toivottomuus tarttuu! Opettajista valtaosa on ty\u00f6lleen omistautunutta, mutta ty\u00f6t\u00e4 on liikaa. Johtamiskulttuuri on usein luutunutta eik\u00e4 opettajayhteis\u00f6jen kehittymist\u00e4 kannusteta riitt\u00e4v\u00e4sti. Tarvitaan laajaa ja syv\u00e4llist\u00e4 kansalaiskeskustelua ja demokraattista koulutuspolitiikkaa.<\/span><\/p>\n

Keskustelua kirjasi tilaisuuden pj. Tuula Vuori-Salo<\/span><\/p>\n

Linkeiss\u00e4 Eeva Kaukoluodon artikkeli ja\u00a0 Venla Berneliuksen esityskuviot<\/p>\n

Linkki 1; Eeva Kaukoluoto<\/p>\n

kaukoluoto-1<\/a><\/p>\n

Linkki 2: Venla Bernelius lasten_ja_nuorten_hyvinvointifoorumi_12_Bernelius_verkkoon-1<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

LASTEN HYVINVOINTIFOORUMI<\/p>\n

j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Helsingin sosiaalifoorumin yhteydess\u00e4 21.4.2012 Arbiksella. Seminaarin j\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasivat HYVA ry ja Demokraattinen sivistysliitto.<\/p>\n

Tilaisuudessa k\u00e4ytiin keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen ja vahvistamisen teht\u00e4vist\u00e4 Suomessa. Keskustelua pohjustettiin aluemaantieteen, varhaiskasvatuksen sek\u00e4 koulun edustajien puheenvuoroilla. Paikalle saapui salin t\u00e4ysi asiasta kiinnostuneita, aktiivisia keskustelijoita. <\/p>\n

Tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta avasi keskustelun Helsingin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-277","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","odd"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/277","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=277"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/277\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":290,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/277\/revisions\/290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=277"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=277"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=277"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}