{"id":127,"date":"2010-11-21T21:26:42","date_gmt":"2010-11-21T19:26:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hyvinvointivaltio.fi\/?p=127"},"modified":"2011-01-24T19:29:55","modified_gmt":"2011-01-24T17:29:55","slug":"hyvan-teestit-kevaan-hallitusneuvotteluihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/?p=127","title":{"rendered":"Hyvan hallitusohjelma"},"content":{"rendered":"

HYVINVOINTIVALTION VAALIJAT RY:N HALLITUSOHJELMA<\/strong>
\n<\/strong> – kansalaisten tahto ratkaisee<\/p>\n

Hallituksen toiminnan johtoajatuksena pit\u00e4\u00e4 olla ihmisen el\u00e4m\u00e4n laatu eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n raha. Hyvan hallitusohjelman l\u00e4ht\u00f6kohtana on kansalaisten hyvinvointi, joka perustuu yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sek\u00e4 kohtuulliseen ja tasaiseen tulojakoon. Tarvitaan seuraavia toimenpiteit\u00e4:<\/p>\n

Hallitus korottaa veroja<\/strong>
\n<\/strong>Tutkimusten ja yleisen tiet\u00e4myksen mukaan suomalaiset maksavat mieluummin lis\u00e4\u00e4 veroja kuin supistavat vanhus-, sosiaali- ja terveys- tai koulutuspalveluita.
\nTuloeroja kasvattavien veronkevennysten sijaan verotuksen painopistett\u00e4 tulee siirt\u00e4\u00e4 parhaan veronmaksukyvyn suuntaan.<\/p>\n

Palkka- ja p\u00e4\u00e4omatulojen progressiivinen ja oikeudenmukaiseksi koettu verotus ovat\u00a0 yhteiskunnallisen luottamuksen<\/em> edellytys. Luottamus puolestaan on yhteiskuntaa koossa pit\u00e4v\u00e4 voima, joten jako eritt\u00e4in rikkaisiin ja hyvin k\u00f6yhiin ei ole kenenk\u00e4\u00e4n edun mukaista. Onnellisuustaloustieteen mukaan tietyn taloudellisen aseman saavuttamisen j\u00e4lkeen kasvavat tulot tai varallisuus eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tuo lis\u00e4arvoa tai onnellisuutta ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Toisaalta oikeudenmukainen, kaikista kansalaisista huolehtiva Suomi turvaa yhteiskuntarauhaa ja palvelee siten jokaisen etua.<\/p>\n

Meill\u00e4 olisi 10 miljardia enemm\u00e4n verotuloja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistamiseen, jos verotus noudattaisi samaa linjaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vaihtoehtoja siis on, mutta tahto niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottoon puuttuu.<\/p>\n

Hallitus suitsii talousrikollisuuden sek\u00e4 ty\u00f6lain ja ty\u00f6ehtojen rikkomukset <\/strong><\/p>\n

Talousrikollisuus rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan. Veronkierto heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten halua maksaa veroja. Piittaamattomuus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteisesti sovituista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ruokkii my\u00f6s ulkomaalaisvastaisuutta. N\u00e4ihin voidaan puuttua lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 reilusti verottajan ja poliisiin voimavaroja. My\u00f6s ty\u00f6suojeluviranomaiset tarvitsevat heti lis\u00e4\u00e4 resursseja.
\nHallitus poistaa perustoimeentulojen j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyyden.<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1990 Suomi ajautui lamaan rahamarkkinoiden vapautumista\u00a0seuranneen keinottelun ja osittain Neuvostoliiton kaupan p\u00e4\u00e4ttymisen\u00a0seurauksena. Tuolloin s\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 j\u00e4\u00e4dytettiin perustoimeentulon tukien inflaatio tarkistukset. Nyt kansantulo henke\u00e4 kohden laskettuna on l\u00e4hes kaksinkertaistunut\u00a0vuoteen 1990 verrattuna, jolloin saavutettiin siihen asti korkein kansantulo. Meill\u00e4 on siis varaa parantaa kaikkein huonomassa asemassa olevien taloudellista tilannetta korottamalla perusturvaa (kansanel\u00e4ke, ty\u00f6tt\u00f6myysturva, toimeentulotuki ym.) inflaation aiheuttaman j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyyden verran.<\/p>\n

Eriarvoisuuden kasvu pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n

Perusturvan tasoa on nostettava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti turvaamaan ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4. Perusturvan pit\u00e4minen matalalla ei ole toiminut kannustimena ty\u00f6ntekoon, vaan johtanut ainoastaan k\u00f6yhyyden lis\u00e4\u00e4ntymiseen. K\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseen liittyy oleellisesti my\u00f6s peruspalveluiden parantaminen ja asiakasmaksujen alentaminen tai poisto. On otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten yhdenvertaisuus ja heid\u00e4n tosiasialliset mahdollisuutensa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluja. My\u00f6s minimipalkka ja p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten ty\u00f6ehtojen parantaminen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t eriarvoisuutta.<\/p>\n

Hallitus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 vanhuspalvelulain ja ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 koskevan toimenpideohjelman<\/strong>
\nPerustuslain mukaan jokaisella, joka ei pysty huolehtimaan itsest\u00e4\u00e4n, on oikeus huolenpitoon. Vanhustenhuollossa on hyvin paljon puutteita. Ensi hallituskaudella on saatava voimaan subjektiiviset oikeudet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 vanhuspalvelulaki. Europarlamentti hyv\u00e4ksyi Sirpa Pietik\u00e4isen mietinn\u00f6n naisten asemasta ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa.\u00a0 Mietinn\u00f6ss\u00e4 velvoitetaan EU-komissiota laatimaan 2011 loppuun menness\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 koskeva toimintaohjelma. Ohjelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla taataan muun muassa hoidon laatu sek\u00e4 tutkimusresurssien riitt\u00e4vyys. Suomessa sen pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ainakin hoidon laatusuositukset, vanhusten taloudellinen aseman turvaaminen ja kilpailuttamisen rajoitukset.
\nHallitus valvoo, ett\u00e4 marraskuussa 2010 hyv\u00e4ksytty\u00e4 kotikuntalakia noudetaan<\/strong>
\n<\/strong>Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Vapaus valita asuinpaikkansa ei toteudu esimerkiksi vanhusten, vammaisten ja pakolaisten kohdalla. Hyv\u00e4ksytyn kotikuntalain toteutumista on valvottava tarkkaan.<\/p>\n

Hallitus ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 nuoret ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevat osaty\u00f6kykyiset<\/strong><\/p>\n

Perutuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava ty\u00f6voiman suojelusta. Ty\u00f6urien pident\u00e4miseen haetaan kuumeisesti erilaisia keinoja. Samaan aikaan ty\u00f6tt\u00f6myys nuorten keskuudessa on huolestuttavan suuri. Lis\u00e4ksi Suomessa on yli 30 000 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevaa pitk\u00e4aikaissairasta, jotka tahtoisivat tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Suomella ei ole varaa luopua em. ty\u00f6voimasta.
\n<\/strong><\/p>\n

Hallitus kuuntelee tutkijoita<\/strong>
\nHyvinvointivaltiosta on tullut osalle suomalaisia kirosana, koska Suomessa on 1990-luvun alusta l\u00e4htien noudatettu uusliberalistista politiikka ja julkisuudessa ei ole sijaa hyvinvointivaltiota puoltaville argumenteille. Samaan aikaan arvostetut suomalaiset tutkijat saavat ulkomailta kutsuja luennoimaan hyvinvointivaltion hyvist\u00e4 puolista ja eduista. Valitettavasti sama tieto ei levi\u00e4 suomalaisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien keskuudessa. Talouspoliittinen eliitti ei halua tiet\u00e4\u00e4 muusta kuin markkinatalouden ihanuudesta. Vaihtoehdoista ei keskustella. Eliitin talouspoliittinen argumentointi perustuu omituisiin l\u00e4ht\u00f6kohtiin, joissa esim. l\u00e4hivuosien kest\u00e4vyysvajeongelmat johdetaan vuoden 2060 oletusta v\u00e4est\u00f6rakenteesta.<\/p>\n

Hyvinvointivaltion hyv\u00e4 keh\u00e4 on saanut vahvaa empiirist\u00e4 tukea. Tasa-arvo tuottaa hyvinvointia,siksi sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4.[1]<\/a><\/p>\n

[1]<\/a> Wilkinson, Richard & Pickett, Kate (2008) The Spirit Level: Why do more equal societies almost always do better? Penguin.<\/p>\n

Robert Hagfors ja Jouko Kajanoja (2010): Hyv\u00e4n keh\u00e4n hypoteesi; Teoreettista taustaa ja empiirist\u00e4 arviointia.\u00a0 Nettity\u00f6papereita 11\/2010. KELA<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HYVINVOINTIVALTION VAALIJAT RY:N HALLITUSOHJELMA – kansalaisten tahto ratkaisee<\/p>\n

Hallituksen toiminnan johtoajatuksena pit\u00e4\u00e4 olla ihmisen el\u00e4m\u00e4n laatu eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n raha. Hyvan hallitusohjelman l\u00e4ht\u00f6kohtana on kansalaisten hyvinvointi, joka perustuu yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sek\u00e4 kohtuulliseen ja tasaiseen tulojakoon. Tarvitaan seuraavia toimenpiteit\u00e4:<\/p>\n

Hallitus korottaa veroja Tutkimusten ja yleisen tiet\u00e4myksen mukaan suomalaiset maksavat mieluummin lis\u00e4\u00e4 veroja kuin supistavat vanhus-, sosiaali- ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-127","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","odd"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=127"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":150,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions\/150"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}