http:\/\/www.stat.fi\/ajk\/satavuotiassuomi\/suomimaailmankarjessa.html#_ga=1.214344471.1820371854.1486625115<\/a> N\u00e4ist\u00e4 sopii olla ylpe\u00e4.<\/p>\nLuin alkuvuodesta Anu Partasen mainion kirjan Pohjoinen teoria kaikesta: Parempaa etsim\u00e4ss\u00e4 (Tammi 2016).<\/b> Partanen on toimittaja, joka on asunut USA:ssa vuodesta 2008, ja on viime vuonna kirjoittanut vertailun Suomen ja USA:n j\u00e4rjestelmist\u00e4 kansalaisten el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4h\u00e4n tekstiin on ker\u00e4tty kirjan 300 sivusta poimintoja, jotka kuvaavat suomalaisen ja yhdysvaltalaisen yhteiskunnan eroja. P\u00e4\u00e4osin teksti on suoria lainauksia kirjasta.<\/p>\n
HUOMIO 1.<\/p>\n
Partanen toteaa, ett\u00e4 Yhdysvaltain tarkimmin vaalitut ja perustavimmat periaatteet ovat vapaus, itsen\u00e4isyys ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Vieraillessaan eri puolilla Yhdysvaltoja h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 nuo arvot n\u00e4yttiv\u00e4t puuttuvan monin tavoin amerikkalaisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4. \u201dArkiel\u00e4m\u00e4n ahdistuksen ja stressin keskell\u00e4 nuo ylev\u00e4t ihanteet vaikuttivat l\u00e4hinn\u00e4 teoreettisilta.\u201d \u201d\u2026ihmiset joutuvat olemaan riippuvaisia puolisostaan, vanhemmistaan, lapsistaan, odotukset ja j\u00e4nnitteet vaikuttivat vain pahentavan kaikkien stressi\u00e4 ja ahdistusta \u2013 jopa kaikkein rakastetuimmilla el\u00e4m\u00e4nalueilla, kuten kotona ja perheen kesken.\u201d Julkisen sektorin tukiverkkojen puuttuminen tekee ihmisist\u00e4 liian riippuvaisia muista ihmisist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on Suomessa toisin, ja paremmin. Emme joudu loputtomattomaan kiitollisuudenvelkojen kierteeseen julkisten turvaverkkojen olemassaolon vuoksi.<\/p>\n
HUOMIO 2.<\/p>\n
\u201dV\u00e4hitellen ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 amerikkalaiset joutuivat turvautumaan ty\u00f6nantajiinsa kaikenlaisissa elint\u00e4rkeiss\u00e4 asioissa, joita en ollut ennen lainkaan yhdist\u00e4nyt ty\u00f6suhteeseeni. Ilmeisimpi\u00e4 t\u00e4llaisista j\u00e4rjestelyist\u00e4 olivat ty\u00f6nantajien tarjoamat sairausvakuutukset, l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlaskujen maksamiseen tarkoitetut ty\u00f6nantajien tarjoamat s\u00e4\u00e4st\u00f6tilit ja ty\u00f6nantajien osallistuminen yksityisten el\u00e4kevakuutusten maksuihin.\u201d<\/p>\n
Ty\u00f6nantajilla on siis suuri valta alaisiinsa. \u201dYhdysvalloissa ty\u00f6suhteen vaarantamisen seuraukset ulottuivat huomattavasti ty\u00f6paikkaa pidemm\u00e4lle. Pohjoismaissa vastaava riippuvuus olisi tuntunut k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4.\u201d Pohjoismaita sanotaan holhousvaltioiksi, mutta ironista kyll\u00e4, Yhdysvalloissa yritykset ovat joutuneet ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 holhoajiksi. (Tuli analogiana mieleen maaorjuus \u2013 JN<\/i>)<\/p>\n
PERUSTAVANLAATUISIA EROJA RIITT\u00c4\u00c4<\/p>\n
Partanen summaa kirjansa alkupuolella Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden eroja mm. seuraavasti: USA:ssa mm. lapsiin liittyy paljon ahdistusta, jota Suomessa ei ole. Taustalla on (ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen) pelko, ett\u00e4 julkinen valta tuhoaisi perheet ja yritykset.<\/p>\n
Pohjoismaalaiset el\u00e4v\u00e4t niiden ihanteiden mukaan, joista usalaiset saattoivat vain haaveilla, eli vapaudesta, itsen\u00e4isyydest\u00e4 ja aidoista vaikutusmahdollisuuksista (s.44). Yhdysvallat tarvitsivat oman version pohjoisen rakkauden teoriasta (s.45). Pohjoismainen rakkauden teoria; yksil\u00f6n vapauttaminen kaikista riippuvuuden muodoista perheen ja yhteiskunnan sis\u00e4ll\u00e4 mahdollistaa ihmissuhteiden rehellisyyden; aitouden, perustuen puhtaaseen rakkauteen (s.51). Pohjoismaalaiset eiv\u00e4t ole ep\u00e4itsekk\u00e4it\u00e4, vaan saavat itse j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 (s.58).<\/p>\n
Yhdysvaltojen tarjoamia mahdollisuuksia voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 VAIN kunnianhimoisimmat ja lahjakkaat, joilla lis\u00e4ksi on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n huomattavia yksityisi\u00e4 resursseja (s.59). USA ei\u00a0 ole kokonaisuudessaan kansojen sulatusuuni, sill\u00e4\u00a0 vuonna 2010 Yhdysvaltain\u00a0 19 osavaltioisssa\u00a0 oli v\u00e4hemm\u00e4n ulkomailla syntyneit\u00e4 kuin Suomessa.<\/p>\n
Yhdysvalloissa vakuutetutkin naiset maksavat tuhansia dollareita synnytyksest\u00e4 (s.63). \u00c4itiyslomat ovat lyhyit\u00e4; 10 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuoden ty\u00f6ss\u00e4olon j\u00e4lkeenkin. Ajatellaan, ett\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 olevien n\u00e4k\u00f6kulmasta pitk\u00e4 loma ei olisi reilu miehi\u00e4 ja lapsettomia naisia kohtaan (s.82).\u00a0 Kaikista maista vain Papua Uusi Guinea ja Yhdysvallat eiv\u00e4t ole taanneet palkallista \u00e4itiyslomaa (s.64).<\/p>\n
Pohjoismaisella lapsella on selv\u00e4sti todenn\u00e4k\u00f6isemmin kotona kaksi vanhempaa kuin amerikkalaislapsella, tosin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 naimisissa olevaa (s.82). Pohjoismaissa yli 25-vuotiaista naisista suurempi osa k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 kuin USA:ssa (s.92). USA:ssa p\u00e4iv\u00e4hoidon vuosihinta vaihtelee 4\u00a0400 eurosta 20\u00a0000 euroon, keskiarvon ollessa 9000 euroa (s.92). My\u00f6s hyv\u00e4st\u00e4 esikoulusta maksetaan.<\/p>\n
KOULUTUS JA JATKUVA RAHAN AJATTELU<\/p>\n
Yhdysvalloissa koulutus on painajaismainen labyrintti. J\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t voittoa tavoittelevat yritykset, jotka myyv\u00e4t tukiopetusta, kokeita ja koulutusta huolestuneille vanhemmille (s.102). Yhdysvaltalaiset\u00a0 ajattelevat koulua kauppana, josta ostetaan koulutus (s.109).<\/p>\n
Ongelma: Vanhempien odotetaan maksavan koulutussijoituksen kulut, mutta voitot menev\u00e4t lapsille vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin. Sijoituksen ja palkkion v\u00e4lill\u00e4 on ristiriita, josta puhutaan harvoin. Lasten tulevaisuus on l\u00e4hes t\u00e4ysin riippuvainen vanhempien tahdosta ja kyvyist\u00e4. (s.112)<\/p>\n
USA:ssa melkein kuka tahansa voi olla opettaja. Kouluja valvotaan opettajein ranking-listoilla (s.123-125), jotka Partanen osoittaa huonoksi ratkaisuksi.<\/p>\n
Koulujen rahoitus nojaa l\u00e4hialueiden kiinteist\u00f6veroihin. Alueiden v\u00e4lill\u00e4 on valtavat erot kiinteist\u00f6verokertym\u00e4ss\u00e4;\u00a0 luokkaa 1\/50 (s.141). Yhdysvaltojen koulutus on maailman kalleimpia (s.142) my\u00f6s hallinnollisesti: Suomessa on 1 milj. oppilasta 600 virkamiest\u00e4 kohden, Los Angelesin vastaavat luvut ovat 664 tuhatta oppilasta 3700 virkamiest\u00e4 kohti (s.143).<\/p>\n
TERVEYDENHOITO KUIN VILLI L\u00c4NSI<\/p>\n
Yhdysvaltalaisten terveydenhoitoa Partanen tarkastelee hyvin kriittisesti, tietysti aiheesta; se on hyvin kallis ja ep\u00e4tasa-arvoinen.<\/p>\n
USA:ssa sairausvakuutuksen menett\u00e4minen on katastrofi (s.160). Yksityinen sairausvakuutus on hyvin kallis; tarvitaan ty\u00f6nantaja, ammattiliitto tai \u2013yhdistys (s.161). Puolet jatkaa ty\u00f6ss\u00e4 vakuutuksen takia (s.163). Vakuutuksesta huolimatta omat maksutkin ovat tuhansia euroja (s.166) ja l\u00e4\u00e4kkeet kalliimpia kuin Suomessa (s.176). Vakuuttajalla ei ole motiivia maksaa ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 (s.162), sairaaloissa on isot halinnto-osastot, ja USA:n l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tulot ovat suuret (s.177).<\/p>\n
Partanen arvioi yhdysvaltalaisen terveydenhuollon taantuneen villin l\u00e4nnen tasolle (s.182). Perusoletus on jokaisen vastuu itsest\u00e4\u00e4n (s.187). Medicare auttaa yli 65-vuotiaiden terveydenhuoltokuluissa (s.195), mutta kaikki omaisuus menee helposti kuluihin (s.195). Lis\u00e4ksi hoitovelvoite omista vanhemmista\u00a0 ja lapsista muodostuu taakaksi. Suomessa esimerkiksi omien vanhempien auttaminen ei ole ylivoimainen taakka julkisen perushoidon vuoksi (s.199).<\/p>\n
VEROJEN PELKO<\/p>\n
Partasen kuvaus Yhdysvaltojen veroj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 kertoo mm. seuraavaa: Ty\u00f6nantajat tekev\u00e4t vakuutusmaksuista verov\u00e4hennyksen. Parhaimmat vakuutukset tuovat suurimmat verov\u00e4hennykset (s.200). Partasen arvion mukaan v\u00e4hennyksiin perustuva j\u00e4rjestelm\u00e4 repii hajalle kansakunnan halun tukea toisiaan (s.210).<\/p>\n
Yhdysvalloissa welfare tarkoittaa kirjaimellisesti toimeentulotukea, k\u00f6yh\u00e4inapua, sosiaalituilla el\u00e4mist\u00e4 (s.214). Vuonna 2013 suomalaisista seitsem\u00e4n prosenttia sai toimeentulotukea. USA:ssa 15% sai ruokakuponkeja. Suomessa ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 suurempi osa on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin Yhdysvalloissa. Voidaan kysy\u00e4, kumpi on k\u00f6yh\u00e4inapuvaltio (s.215). Pohjoismaissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n universalismin hy\u00f6dyt parhaimmillaan (s.216). ( Welfare-k\u00e4sitteen tilalle\u00a0 pit\u00e4isi\u00a0 keksi\u00e4 englanninkielinen termi tarkoittamaan hyvinvointivaltiota: Ehk\u00e4 joku hyvinvointivaltion vaalijoista voisi tehd\u00e4 tehd\u00e4 ehdouksia. \/jn\u00a0<\/span> )<\/p>\nPartanen kirjoittaa piilotetusta valtiosta. Todellisuudessa verov\u00e4hennykset, -hyvitykset ja \u2013vapaudet ovat julkisesti tukea tietyille ryhmille ker\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien verojen muodossa (s.218). Pohjoismaissa tulosidonnaiset tuet kannustavat ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ahkerammin (s.223).<\/p>\n
Partanen kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nen 30\u00a0000 euron tuloista h\u00e4n maksaisi New Yorkissa enemm\u00e4n veroja kuin Suomessa, mutta saisi paljon v\u00e4hemm\u00e4n vastinetta (s.230).<\/p>\n
Keskivertosuomalainen maksoi vain kuusi prosenttia enemm\u00e4n veroja kuin yhdysvaltalainen verrokkinsa (s.232). Veroilla saatavissa palveluissa on suuri ero. Reaganin kaudella p\u00e4\u00e4omatuloja verotettiin samalla tavalla kuin palkkatuloja (s.239). USA:ssa 400 rikkaimman verot laskivat 30%:sta 18%:iin vuosien 1985-2008 v\u00e4lill\u00e4 (s.235).<\/p>\n
Partanen toteaa, ett\u00e4 Yhdysvalloissa on ep\u00e4reilu verotus ja paisunut hallinto, Pohjoismaissa reilu verotus ja fiksu hallinto (s.236). H\u00e4n lainaa Ed Millibandia vuodelta 2013: \u201dMik\u00e4li haluatte tavoitella amerikkalaista unelmaa, menk\u00e4\u00e4 Suomeen.\u201d (s.247)<\/p>\n
RISKEIST\u00c4 JA NIIDEN SIET\u00c4MISEST\u00c4<\/p>\n
Yhdysvalloissa menestymisen edellytys on oikeaan sukuun tai perheeseen kuuluminen (s.246). (Kommentti: tietotekniikan ja digitaalisuudun kohdalla tilanne on ehk\u00e4\u00a0 toinen, uusilla innovaatioalueilla antaa ensimm\u00e4isen\u00e4 oleminen etul\u00f6ynti aseman rikastumiseen – JN)<\/p>\n
Yritysvero Suomessa on 20 % ja USA:ssa 39 %. Sairausvakuutukset ovat yritysten rasitteena. Pohjoismaissa yritysriski on pienempi (s.258), sill\u00e4 pohjoismainen l\u00e4hestymistapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yrityksen perustamisen riski\u00e4, koska koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaiset peruspalvelut kuuluvat yritt\u00e4j\u00e4lle ja h\u00e4nen perheelleen riippumatta yrityksen kohtalosta (s.262-263).<\/p>\n
Kun OECD vertaili maita irtisanomisen helppouden mukaan, Yhdysvallat erottuu r\u00e4ike\u00e4n\u00e4 poikkeuksena; se on yksi harvoista maista, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4 voidaan irtisanoa ilman mink\u00e4\u00e4nlaista syyt\u00e4 tai selityst\u00e4. Pohjoismaissa on koeaika (s.263).<\/p>\n
Pikaruokaketjut saavat yhteiskunnan tukea miljardeja dollareita maksaessaan niin pieni\u00e4 palkkoja, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 pit\u00e4\u00e4 avustaa (s.264).\u00a0 Miten lienee Suomessa?<\/p>\n
Pohjoismainen itsens\u00e4 v\u00e4h\u00e4ttely on perisynti. Voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pohjoismaiden suurin keksint\u00f6 on koko hyvinvointivaltion k\u00e4site ja sen toteuttaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 (s. 274). Partanen luettelee esimerkkej\u00e4 hyvinvointivaltion kulttuurisista ja muista my\u00f6nteisist\u00e4 oheisvaikutuksista: Linus, MySQL, Tanskan radioin tv-sarjat. Julkinen raha antaa hyv\u00e4t resurssit tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kulttuuria (s. 274 -276).<\/p>\n
IHMISEN ARVOSTA<\/p>\n
Yhdysvaltalainen statushierarkia, ihmisen arvo, j\u00e4rjestyy taloudellisen menestyksen mukaan. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ansaittuna ja siksi sit\u00e4 saa ja voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille. Pohjoismaalaiset sit\u00e4 vastoin painottavat jokaisen yksil\u00f6n arvoa t\u00e4m\u00e4n saavutuksista riippumatta ja siksi he eiv\u00e4t pid\u00e4 samanlaisista hiearkkioista tai menestyksen ylenpalttisesta ihailusta. ( s.283)<\/p>\n
\u201dRaha merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 voi k\u00e4ske\u00e4 maailman suksimaan kuuseen\u201d. Suomessa voi niin k\u00e4ske\u00e4 ilman rahaakin (s.288). Amerikkalainen julma nykytodellisuus on se, ett\u00e4 ainoa tapa varmistaa edes kohtuullisen mukava el\u00e4m\u00e4 on olla erityinen supersuorittaja – vaikka siksi pit\u00e4isikin toimia omien arvojen vastaisesti (s.287). Niinp\u00e4 usalaiset ovat tuomittuja ahdistuksen l\u00e4pitunkemaan kamppailuun, jossa ihmisen on paras olla erityinen, koska vaihtoehto on ep\u00e4onnistuminen (s.288).<\/p>\n
Asiat, joita amerikkalaiset tarvitsevat lakatakseen tavoittelemasta supersuorittajan statusta, ovat yksinkertaisia; edullinen korkeatasoinen terveydenhuolto, p\u00e4iv\u00e4hoito ja koulutus, palkka, jolla tulee toimeen ja palkalliset vapaat (s.289). Nykyisin heill\u00e4 ei ole varaa n\u00e4ihin.<\/p>\n
MIT\u00c4 ON VAPAUS?<\/p>\n
Onko ihminen vapaa karskina cowboyna, yksin preerialla, kun kukaan ei pyyd\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 eik\u00e4 anna h\u00e4nelle mit\u00e4\u00e4n? Vaiko uudisraivaajana, joka asuu yhteiskunnan j\u00e4rjestelmien ulkopuolella, kasvattaa oman ruokansa ja luottaa perheen ja naapureiden apuun? Vai silloin kun tiet\u00e4\u00e4 voivansa ryhty\u00e4 mille alalle tahansa ja tehd\u00e4 omat valintansa vanhempien varallisuudesta tai kyvyist\u00e4 riippumatta ja luottaa siihen, ett\u00e4 tiukan paikan tullen yhteiskunta auttaa itse\u00e4 ja perheen j\u00e4seni\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n? (s.296)<\/p>\n
Toki Partanen m\u00e4\u00e4rittelee my\u00f6s amerikkalaisuuden hyvi\u00e4 puolia mm. seuraavasti: Yhdysvaltalaiset ovat avuliaimpia, energisimpi\u00e4 ja kannustavimpia ihmisi\u00e4, joita olen koskaan tavannut. \u2026rohkaisevat toisiaan kaikissa pyrkimyksiss\u00e4 ja keksiv\u00e4t aina keinot toteuttaa keinot k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Monimuotoisuus ja my\u00f6nteinen energisyys ovat asioita, joiden vuoksi haluan olla amerikkalainen (s.282).<\/p>\n
Minulle Partasen kirja oli kiinnostava vertailu, josta oppi paljon sek\u00e4 yhdysvaltalaisesta ett\u00e4\u00a0 suomalaisesta systeemist\u00e4. Ty\u00f6aikojen ero oli erityisen kiinnostava seikka. Me p\u00e4\u00e4semme paljon pienemm\u00e4ll\u00e4 uurastuksella korkeampaan ja tasa-arvoisempaan hyvinvointiin kuin yhdysvaltalaiset.<\/p>\n
Oma toiveeni olisi tv-sarja, jossa vertailtaisiin vaikka viiden tai kuuden erilaisen kotitalouden el\u00e4m\u00e4\u00e4 eri Euroopan maissa: lasten oloja, opiskelua, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, el\u00e4kel\u00e4isyytt\u00e4. Varmasti l\u00f6ytyisi yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 eroja. Suomalaiset uuninpankkopojat eiv\u00e4t ehk\u00e4 olekaan kummajaisia.<\/p>\n
Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti Partasen kirjan lukemista.<\/p>\n
Juha Nurmela<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
HYVINVOINTIVALTION INHIMILLISET VAHVUUDET<\/p>\n
Ssuomalaisen tai pohjoismaisen hyvinvointivaltion menestyv\u00e4t hyvin vertailussa muihin maihin. Hyvinvointivaltio on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmiskunnan suurimpia keksint\u00f6j\u00e4 ja se n\u00e4kyy vertailuissa. Tilastokeskus on ker\u00e4nnyt pitk\u00e4n listan kansainv\u00e4lisist\u00e4 vertailuista, joissa kaikissa Suomi ja muut pohjoismaat ovat l\u00e4hes poikkeuksetta k\u00e4rkikymmenik\u00f6ss\u00e4. Ks. Suomen menestys kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa. http:\/\/www.stat.fi\/ajk\/satavuotiassuomi\/suomimaailmankarjessa.html#_ga=1.214344471.1820371854.1486625115 N\u00e4ist\u00e4 sopii olla ylpe\u00e4.<\/p>\n
Luin alkuvuodesta Anu Partasen mainion kirjan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-809","page","type-page","status-publish","hentry","odd"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=809"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":814,"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/809\/revisions\/814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hyvinvointivaltio.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}